X
SULJE MAINOS
Suomessa ei ole ollut erillistä lakia pakkoavioliittojen kieltämistä varten. LEHTIKUVA/KIMMO MÄNTYLÄ

Kokoomusedustajat kriminalisoisivat pakkoavioliitot

Hallituksen tiistaina antama esitys mahdollistaisi jatkossa pakkoavioliiton kumoamisen.

Kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma ja Pauli Kiuru ovat tyytyväisiä, että asia etenee edes näin esitetyllä tavalla, mutta olisivat vieneet esityksen pidemmälle.

– Pakkoavioliitot eivät kuulu missään nimessä suomalaiseen yhteiskuntaan, ja niiden kumoamismahdollisuus on tärkeä askel tyttöjen ja naisten oikeuksien edistämiseen. Kuitenkin koen, että täsmällisempiä keinoja tarvitaan, sillä pakkoavioliittoja on havaittu viime vuosina enenevissä määrin, ja lisääntyvän maahanmuuton myötä kunniaväkivaltatapaukset tuskin tulevat vähentymään, sanoo Kauma tiedotteessa.

Hänen mielestään jos hallitus olisi halunnut aidosti päivittää lainsäädäntöämme kunniaväkivaltaan tehokkaasti puuttuvaksi ja ehkäiseväksi, olisi esityksen täytynyt pitää sisällään sekä pakkoavioliittojen mitätöinnin että kriminalisoinnin.

Kauma on tehnyt lakialoitteen pakkoavioliittojen kriminalisoinnista sekä mitätöinnistä jo vuonna 2019.

– Jos mitätöintimahdollisuus sisällytettäisiin lakimuutokseen, uhri voisi itse päättää, mikä menettelytapa turvaisi hänen ja mahdollisten lasten oikeuden parhaiten. Tämä parantaisi huomattavasti jo entuudestaan hyvin haavoittuvassa asemassa olevien tyttöjen ja naisten asemaa. Myös kansalaisjärjestöt ovat nähneet mitätöinnin pakkoavioliittojen uhrien oikeuksien kannalta tärkeänä vaihtoehtona, sanoo Kauma.

Pauli Kiurun mukaan hallituksen esitys jää tyngäksi myös avioliittoon pakottamisen kriminalisoinnin osalta.

– Suomessa avioliittoon pakottaminen voi nykyisen lainsäädännön puitteissa tulla rangaistavaksi ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena. Ihmiskauppaa koskeva nykyinen lainsäädäntö ei tällä hetkellä kuitenkaan kata kaikkia avioliittoon pakottamisen muotoja.

Kiuru muistuttaa, että avioliittoon pakottaminen on kansainvälisissä sopimuksissa määritelty ihmisoikeusloukkaukseksi.

– Sen kriminalisointi antaisi selkeän viestin, että Suomi ei länsimaisena yhteiskuntana hyväksy syvälle juurtuneita toimintatapoja tyttöjen ja naisten oikeuksien polkemiseksi. Niin Norja, Tanska, Ruotsi kuin Britanniakin ovat tämän ymmärtäneet jo useita vuosia sitten, toteaa Kiuru.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt