Kansallinen Kokoomus on kohdannut satavuotisen historiansa aikana useita haasteita. Kannatus on kokenut niin syviä notkahduksia kuin koviakin nousuja. Kevään 2019 eduskuntavaalit olivat kokoomukselle pettymys monestakin syystä. Näihin voidaan laskea kannatusprosentin lasku, sekava viestintä ja ideologinen näivettyneisyys – muutamia syitä mainitaksemme.
Kokoomuksen ideologinen työ on jymähtänyt brezhneviläiseen pysähtyneisyyteen. Puolue ei ole muotoillut pääteesejään yleisölle ymmärrettävään muotoon. Kokoomuksen sanoma on ollut jo pitkään sekava ja erityisesti eduskuntavaalien aikaan kansalaisten yleisin kysymys oli ”mitä kokoomus aikoo edistää?” Tähän kysymykseen emme osanneet vastata. Vaalikevät osoitti tämän problematiikan ja sama ongelma näkyy edelleen Yleisradion gallupeissa.
Kokoomus tarvitsee ideologisen hätäensiavun. Meidän on koottava puolueen konservatiivi- ja liberaalisiipi meitä yhdistävien asioiden taakse. Jäsenistön ja puoluejohdon tulee käydä avoin keskustelu ennen kesän 2020 puoluekokousta, koska muuten meille käy kuin neuvostojärjestemälle: johtajat vaihtuvat, mutta uudistukset jäävät toteuttamatta. Kentälle on jalkauduttava ja katsottava yhteiskunnan kokonaisvaltaista muutosta: mitkä teemat vaikuttavat kansalaisten tulevaisuuteen ja mitä kansalaiset ajattelevat asioista.
Kansallisen Kokoomuksen pitää suunnata tietyssä mielessä Yhdysvaltain republikaanisen puolueen tielle puolueen sisäisessä yhdistämisessä. Republikaanisen puolueen sisällä on vahvoja painotuseroja niin konservatiivien kuin libertaarisiiven välillä. Republikaaneissa konservatiivit edustavat perinteistä oikeistoa muun muassa arvokysymysten osalta. Libertaarisiipi puolestaan pitää näitä kysymyksiä politiikassa merkityksettöminä. Yhdysvalloissa termi “liberaali” liitetään vahvaan valtioon ja vasemmistolaisuuteen. Libertaari nimenomaisesti viittaa pienen valtion ja laajojen yksilönoikeuksien kannattajaan.
Sekä konservatiiveja että libertaareja yhdistäviä tekijöitä ovat muun muassa ahkeruus, isänmaallisuus ja järkevän valtiontalouden kannattaminen. Arvoihin liittyvistä repivistä teemoista ei tehdä repiviä riitoja puolueen yhtenäisyydelle. Parhaimmillaan republikaanikonservatiivi puolustaa republikaanilibertaaria julkisuudessa, eikä pyytele anteeksi. Omia jäseniä puolustetaan, edustivatpa he mitä tahansa fraktiota.
Kokoomuksen ja erityisesti puoluejohdon tulee ottaa mallia Yhdysvaltojen sisarpuolueen tavasta hoitaa puolue yhtenäiseksi ja yhdistää eri fraktiot yhteisten tavoitteiden taakse. Meidän on lopetettava toistemme nälviminen ja kunnioitettava niin kristilliseltä pohjalta toimivaa konservatiivista kokoomuslaista kuin ympäristöasiat edelle asettavaa kaupunkiliberaalia. Ulkopuoliset ovat kautta aikain yrittäneet määrittää puolueemme sisällön. Jatkuva anteeksipyytely johtaa uskottavuutemme menetykseen ja siksi se pikemminkin kiihdyttää eroosiota puoluekentällä kuin edesauttaa puolueemme koossa pysymistä.
Kokoomuksen on aika uudistua. Emme voi jatkaa linjalla, jossa konservatiivisiipi pyytelee anteeksi liberaalisiiven lausuntoja tai liberaalisiipi pyytelee anteeksi konservatiivisiiven puheita. Meidän on puolustettava omaa jäsenistöämme ja hyväksyttävä moninaisuus, mihin puolueemme on rakentunut olemassaolonsa aikana. Ellemme uudistu henkisesti ja hyväksy moninaisuuttamme, käy meille ideologisen näivettyneisyyden ja johtajavaihdosten myötä kuin uudistusmieliselle Mihail Gorbatshoville: liian paljon korjattavaa, liian myöhään.
Atte Kaleva
Manolis Huuki, valtiotieteiden kandidaatti, Pohjanmaan Kokoomusnuoret
