Kokoomus esittää EU:n yhteisen puolustuksen syventämistä heinäkuussa alkavalla Suomen puheenjohtajakaudella.
Puoluesihteeri Janne Pesosen mukaan EU:n keskinäistä avunantoa voisi ajaa käytännön tasolla esimerkiksi esittämällä yhteisiä puolustusharjoituksia muiden jäsenmaiden kanssa.
– Myös hybridi- ja kyberuhkiin varautumista ja valmiuksia niiden torjumiseen tulee kehittää yhdessä. Tässä työssä Suomeen perustettu hybridiosaamiskeskus on avainasemassa, Pesonen sanoo Verkkouutisille.
Lissabonin sopimukseen sisältyvä artikla 42.7 velvoittaa muita maita avunantoon, jos jokin jäsenmaa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Artiklaan liittyy silti tulkinnanvaraisuutta, ja sen soveltaminen edellyttää aina tarkempia neuvotteluita jäsenmaiden välillä.
Sdp korostaa omissa linjauksissaan EU:n rakenteellista puolustusyhteistyötä, jonka nähdään tuovan Suomelle osaamisen ja kustannustehokkuuden kaltaista lisäarvoa. Puolusihteeri Antton Rönnholm painottaa, että yhteistyön tiivistäminen ei tarkoittaisi EU-armeijan luomista.
– Materiaalihankkeiden hyödyntäminen, siviilikriisinhallinnan kehittäminen, teollinen yhteistyö ja tutkimushankkeiden rahoitus ovat kaikki Suomen kannalta myönteisiä ja tavoittelemisen arvoisia, Rönnholm toteaa.
Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen mukaan Suomi voi vahvistaa turvallisuusyhteisöä konkreettisilla aloitteilla, joilla varaudutaan erilaisiin uhkakuviin.
– Unionin puolustuspolitiikan kehittämisen keskeisimpiä välineitä ovat pysyvä rakenteellinen yhteistyö, EU:n puolustusrahasto, puolustuksen säännöllinen arviointi, hybridiuhkien ja informaatiovaikuttamisen torjuminen sekä EU-Nato-yhteistyö, Riikka Pirkkalainen toteaa.
Tuplaehdokkaat hämmentävät äänestäjiä
Vaalien alla on ihmetelty niin sanottuja tuplaehdokkaita eli uusia kansanedustajia, jotka pyrkivät saman tien europarlamenttiin.
Esimerkiksi vasemmistoliiton Merja Kyllönen on istuva europarlamentaarikko, joka valittiin huhtikuun vaaleissa eduskuntaan. Hän pyrkii europarlamenttiin, mutta ei aio ottaa tehtävää vastaan valituksi tullessaan.
Sdp, kokoomus ja keskusta eivät ole asettaneet EU-vaaleihin ehdolle tuplaehdokkaita. Keskustan puoluesihteerin mukaan ilmiö on aiheuttanut hämmennystä monien äänestäjien keskuudessa.
– On jäänyt epäselväksi, mihin tehtävään tuplaehdokas sitoutuu, tai kenelle hän todellisuudessa kerää ääniä. Ymmärrän hyvin äänestäjien oikeusturvaa peräänkuuluttavaa julkista keskustelua tässä, Riikka Pirkkalainen sanoo.
Kokoomuksen Janne Pesonen ja Sdp:n Antton Rönnholm ovat samoilla linjoilla.
– Asetelma on äänestäjän kannalta ongelmallinen, eikä lisää luottamusta politiikkaan ja poliitikkoihin, Rönnholm sanoo.
