Kokoomuksen mukaan Suomessa voi olla vain laillisesti ja Suomen lakien mukaan. Turvapaikanhakijoita Torniossa syyskuussa 2015. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Dani Niskanen: Kokoomus otti ohjelmassaan tiukan turvapaikkalinjan

Puolueen uusi tavoiteohjelma on jäänyt liian vähälle huomiolle.

On vuosi 2020, mutta vuoden 2015 maahanmuuttokriisin luonnetta koskevasta analyysistä käydään edelleen kädenvääntöä. Tämän osoitti kansanedustajien Wille Rydman (kok.) ja Veronika Honkasalo (vas.) MTV:n aamu-tv:ssä keskiviikkona käymä keskustelu siitä, oliko jokainen Suomeen asti Euroopan läpi tullut aidosti turvan tarpeessa. Rydman huomautti, että jos ihmisellä todella on hätä, niin hänen hätänsä on varmaankin päättynyt jotakuinkin siinä vaiheessa, kun Euroopan Unionin rajoille on tultu, mutta jos koko Euroopan läpi vielä matkaa nimenomaisesti Suomeen asti, niin silloin syy saattaa olla joku muu. Honkasalo vastasi tähän, että Rydmanin olisi maahanmuuttokriisiä ymmärtääkseen hyvä tulla tutustumaan eduskunnan ihmisoikeusverkoston toimintaan.

Kuittaan tämän keskustelun lyhyesti vain toteamalla maahanmuuttoviraston tilastojen kertomat luvut. Vuosina 2016-2018 alle puolet Suomesta turvapaikkaa hakeneista ulkomaalaisista sai myönteisen päätöksen. Tästä loogisesti johtuu, että enemmistö turvapaikanhakijoista ei ollut kansainvälisen suojelun tarpeessa. He olivat liikkeellä muista syistä.

Myös eduskunnan kolmanneksi suurin puolue kokoomus linjasi turvapaikkapolitiikkaa syyskuun alun puoluekokouksessaan. Puolue hyväksyi laajasti kehutun tavoiteohjelman, jossa visioidaan rohkeasti 2030-luvun Suomea. Tavoiteohjelmaan kuuluu myös vahva turvapaikkapoliittinen osuus. Koska osio on jäänyt julkisessa keskustelussa mielestäni liian vähälle huomiolle suhteessa sen ansiokkuuteen, avaan sitä nyt enemmän tässä kirjoituksessa.

Kokoomuksen tavoiteohjelmassa linjattu turvapaikkapoliittinen ajattelu lähtee siitä, että turvapaikkajärjestelmän kautta annettava apu on kohdennettava aidosti apua tarvitseville ja järjestelmän väärinkäyttö on estettävä. Tavoiteohjelman mukaan ”rajojen ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen kohdemaan sisällä perustuva mekanismi on minimoitava ja siirryttävä kaikkein hädänalaisimpien valikointiin mahdollisimman läheltä lähtömaita”. Tämä on järkevä ja humaani lähtökohta. Samoilla resursseilla, joilla voimme Suomessa tehdä vain vähän, voimme lähtömaissa tehdä paljon. Valikoimalla lähtömaista voimme myös kohdentaa avun aidosti hädänalaisimmille ihmisille mukaan lukien sellaiset perheet, lapset ja naiset, joilla ei ole resursseja tai jaksamista tehdä kallista ja vaativaa matkaa lähtömaasta Euroopan läpi Suomeen. EU-tasolla kokoomus vahvistaisi Frontexia ja EU:n ulkorajavaltioiden vastuuta oman ulkorajaosuutensa vartioinnista ja valvonnasta, jotta EU:n ulkoraja ei vuoda.

Toisena pointtina kokoomuksen turvapaikkapolitiikassa linjataan, että Suomessa voi olla vain laillisesti ja Suomessa on toimittava Suomen lakien mukaan. Tavoiteohjelman mukaan ”kansainvälisen suojelun on oltava luonteeltaan väliaikaista siten, että suojeluasema lakkautetaan suojelun tarpeen lakattua olemasta tai jos henkilö syyllistyy Suomessa törkeään rikokseen.” Tämäkin on tärkeä ja välttämätön lähtökohta kestävälle turvapaikkapolitiikalle. Turvan tarvitsijasta ei voi tulla turvattomuuden aiheuttajaa. Kokoomuksen keväällä julkaistussa turvapaikkapoliittisessa ohjelmassa tavoitetta on konkretisoitu siten, että ”turvapaikanhakijoiden ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden lisäksi myös pysyvän oleskeluluvan saaneiden ulkomaalaisten lupa on pystyttävä perumaan, mikäli hän omalla toiminnallaan vaarantaa kansallista turvallisuutta toiminnallaan”.

Kolmanneksi tavoiteohjelmassa vaaditaan turvapaikkaprosessin tehokkuutta ja laatua kuntoon. Ohjelmassa linjataan, että ”otamme Suomessa käyttöön kansallisen rajamenettelyn, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan tarpeen mukaan käsitellä ja ratkaista rajavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä, päästämättä henkilöä menettelyn aikana maahan”. Linjaus ei ole uusi, vaan kokoomus ajoi sen toteuttamista viime hallituskaudella. Sisäministerin salkun vaihduttua kokoomukselta vihreille on asian valmistelu sisäministeriössä kuitenkin pysäytetty. Syytä on vaikea ymmärtää, sillä kyseessä on EU-lainsäädäntöön perustuva menettely, joka on otettu käyttöön useissa Euroopan maissa. Menettely tehostaisi turvapaikkaprosessia, vähentäisi kannusteita tulla Suomeen väärin perustein ja ratkaisisi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautukseen liittyviä ongelmia.

Neljänneksi kokoomuksen tavoiteohjelmassa linjataan, että on ymmärrettävä, että turvapaikanhaku ei aina ole spontaania, ja että järjestelmää saatetaan yrittää käyttää jopa vihamielisissä tarkoituksissa. Tavoiteohjelman mukaan ”Suomeen on luotava valmius rajoittaa turvapaikanhakua määräaikaisesti kansallisen turvallisuuden vaarantumisen perusteella”. Tämäkin linjaus on perusteltu, sillä keväällä näimme, kuinka Turkki käytti turvapaikanhakijavirtoja kyynisesti hybridivaikuttamisen välineenä Kreikkaa ja EU:ta vastaan. On selvää, että lainsäädännön pitäisi tunnistaa tällaiset tilanteet, jotta Suomen – joka Kreikan tapaan on EU:n ulkorajavaltio – suvereniteetti voidaan kaikissa tilanteissa turvata.

Viimeisenä pointtina kokoomuksen tavoiteohjelman turvapaikkapolitiikkaa koskevassa osiossa edellytetään, että turvapaikkajärjestelmän kautta tulleille tarjotaan vahvat kannustimet kotoutumiseen ja tehokas tuki. Kohdassa linjataan muun muassa, että ”pysyvän oleskelun edellytyksenä työikäisiltä on vaadittava usean vuoden opiskelu- tai työhistoriaa Suomessa oleskelun ajalta”. Tämä on perusteltua, sillä työ on parasta kotoutumista. Järjestelmä, jossa maahanmuuttajan on kannattavaa työn sijaan jäädä elämään sosiaaliturvalla, on haitallinen sekä maahanmuuttajalle itselleen että yhteiskunnalle ja voi pahimmillaan johtaa rinnakkaisyhteiskuntien syntyyn. Tästä Ruotsi on varoittava esimerkki.

Kokoomuksen tavoiteohjelmassaan ottama turvapaikkapoliittinen linja on siis varsin tiukka suhteessa nykyjärjestelmään, mutta niin sen tulee ollakin. Vaatiminen on välittämistä, myös turvapaikkapolitiikassa. On välttämätöntä, että kokoomuksen esittävät muutokset turvapaikkajärjestelmään tehdään, jotta vuoden 2015 virheitä ei toisteta. Kokoomuksen ehdotukset ovat vapaasti hallituksen ja sisäministeri Maria Ohisalon käytettävissä ja toteutettavissa.

 

 

Dani Niskanen

Dani Niskanen

Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kokoomuksen eduskuntaryhmän lakimies.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt