Kuntavaalien tuore ehdokasasettelu kertoo, että kokoomus on saamassa vaaleihin enemmän ehdokkaita kuin SDP. Näin ei ole tapahtunut kertaakaan ainakaan vuoden 1980 jälkeen, todennäköisesti ei koskaan.
Kokoomuksella on koossa 5 613 ehdokasta, kun se edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2017 sai listoilleen 5 739 ehdokasta. SDP:llä on tällä hetkellä 5 200 ehdokasta, kun sillä neljä vuotta sitten oli 6 132 ehdokasta.
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen sanoo, että ehdokasasettelu kertoo paitsi puoluekoneiston ammattimaisuudesta, myös puolueen yleisestä vetovoimasta.
– Ehdokasasettelu on tavallaan yhdenlainen vaaligallup. Se kertoo, minkä puolueen koetaan olevan noususuunnassa. Jos puolueen koetaan olevan vahvassa vedossa, siihen on helpompi lähteä mukaan, Rahkonen sanoo Verkkouutisille.
Sekä kokoomuksen että SDP:n ehdokasmäärät ovat laskeneet vuosikymmenten mittaan. Vielä vuoden 2000 kuntavaaleissa SDP:llä oli 8 875 ehdokasta ja kokoomuksella 7 356.
Pääministerin suosio hämää
SDP:n heikentyneeseen asemaan Rahkonen hakee selitystä puolueen ikääntyvästä jäsen- ja kannattajajoukosta.
– Tämä on semmoinen juttu, että SDP on kuitenkin ikääntyvän väen puolue, se ei ole nuorten suosiossa kerta kaikkiaan. Se on ukkoutuvaa ja akkautuvaa koko SDP. Myös ehdokaspotentiaali vähenee vuosi vuodelta.
Valtakunnallisissa mielipidekyselyissä SDP kuitenkin nauttii suurta suosiota. Eduskuntavaalikannatuksessa se on pitkään ollut suurin puolue, ja myös Ylen helmikuisessa kuntavaalikyselyssä se nousi kärkipaikalle. Rahkonen katsoo, että huippusuosittu pääministeri Sanna Marin (sd.) saa koko puolueen näyttämään suositulta. Marinin suosio kuitenkin hämää, hän sanoo.
– Sanna Marinin henkilövetoinen ja valovoimainen, lähes politiikan stara -tyyppinen julkisuuskuva on irtaantunut todellisuudesta. SDP näyttää vahvemmalta kuin onkaan. Ehdokasasettelu paljastaa kentän tilanteen armottomammin kuin kannatusmittaukset.
Kokoomus puolestaan pystyy tasaiseen suorittamiseen vuodesta toiseen, olipa meneillään kriisi tai mikä tahansa tilanne, Rahkonen katsoo.
– Kokoomus porskuttaa kuin muhkeasti vääntävä kuusisylinterinen diesel-Bemari, sitkeästi ja väsymättä.
Rahkonen arvioi, että etenkin suurissa kaupungeissa asuu runsaasti hyvätuloista ”Tesla-väkeä”, joka kannattelee kokoomusta, vaikka kannatusluvut näyttäisivät välillä laskevan.
– He antavat paljon anteeksi, ja heitä hetkauttaa koronakriisi vähemmän kuin niitä, joilla on toimeentulo veitsenterällä muutenkin, Rahkonen sanoo.
Pitkällä aikavälillä SDP:n kannatusta laskee yhteisöllisyyden heikentyminen tai ainakin sen muotoutuminen toisennäköiseksi.
– SDP on vanha joukkopuolue, johon kuuluvat solidaarisuus ja joukkovoima. Näyttäisi siltä että tämä on murentunut jo pitkään.
Suurista puolueista perussuomalaiset on ainoa, joka tulevissa kuntavaaleissa kasvattaa ehdokasmääräänsä. Perussuomalaiset asettavat ehdolle 5 400 henkilöä, kun heitä edellisissä vaaleissa oli vain 3 831.
Perussuomalaiset näyttää kasvattaneen listaansa etenkin keskustan kustannuksella. Keskusta on vanha kuntapuolue, mutta sen ehdokasmäärä putoaa edellisiin vaaleihin verrattuna yli 1 000 henkilöllä ja näyttää jäävän 6 300 ehdokkaan tietämiin. Vielä vuosituhannen alussa keskustalla oli yli 11 000 ehdokasta.
”Kokoomusta veikkaan”
Rahkonen muistuttaa, että ehdokkaiden lukumäärä heijastuu vaalimenestykseen etenkin paikallisvaaleissa, joissa kannatus syntyy pienistä puroista. Pienissä kunnissa valtuustoon voi päästä muutamalla kymmenellä äänellä, joten puolueen menestykselle on tärkeää, että se saa ihmisiä ylipäänsä ehdolle. Tästä syystä perussuomalaisten ehdokasmäärällä on iso merkitys.
– Ehkä tällä kertaa kuntajytky ei jää suutariksi, niin kun se on jäänyt kaksi kertaa aikaisemmin. Jytky on ollut tuloillaan, mutta se on lässähtänyt ja jäänyt tykinpiippuun, Rahkonen sanoo.
Perussuomalaiset on ilmoittanut tavoitteekseen nousta suurimmaksi kuntapuolueeksi. Viime vaaleissa kärkipaikalle ylsi kannatuksella mitattuna kokoomus.
Rahkonen muistuttaa, että perussuomalaiset ei ole leimallisesti kuntapuolue. Jos se haluaa nousta suurimmaksi, sen täytyy saada kannattajansa innostettua äänestysuurnille. Tämä voi osoittautua vaikeaksi, etenkin, kun vaalit pidetään kesälomien kynnyksellä kesäkuun 13. päivänä.
– En ihan vielä ole veikkaamassa, että persut nousee ykköseksi, vaan kokoomusta veikkaan.
Toisaalta esimerkiksi bensan hinnan nousu ja hallituksen puheet ulkoliikkumiskiellosta koituvat perussuomalaisten hyödyksi. Kokoomuskin hyötyy, muttei ehkä yhtä paljon.
– Aika pelaa perussuomalaisten pussiin, koska kansalaisten niin sanottu v-käyrä nousee. Se nousee paljon jyrkemmin kuin mitkään koronatartuntojen ilmaantuvuusluvut, Rahkonen sanoo.
