Veera Ruoho on tehnyt kyberrikollisuudesta kirjallisen kysymyksen asiasta vastaavalle ministerille, jossa hän muun muassa kysyy, millä tavoin hallitus ehkäisee kyberrikollisuutta ja mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, jotta poliisin oikeus kunniaan ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen säilyy.
– Digitaalinen toimintaympäristö on nopeasti muuttunut. Kyberrikollisuudella esimerkiksi tietoverkkoja hyväksi käyttäen mustamaalataan, pilataan mainetta ja levitetään valeuutisia jo perinteisten, kuten esimerkiksi petosrikosten lisäksi. Meillä on jo esimerkkejä siitä, kuinka hyväksyttävän julkisen toiminnan arvostelun rajat on ylitetty törkeästi, Ruoho toteaa.
Hän muistuttaa päätoimittajien taannoisesta kannanotosta, jossa vaadittiin lainsäätäjien puuttumista julkisissa töissä toimivien vainoon ja häirintään. Kannanoton mukaan häirintä on pahimmillaan niin laajaa, että sitä voidaan pitää systemaattisena vainoamisena.
Veera Ruohon mielestä päätoimittajat totesivat aiheellisesti, että vainoaminen on uhka sananvapaudelle.
– Suurin osa häiriköistä toimii nimettömänä tai väärillä nimillä. Myös poliisia kohtaan on tehty useita hyökkäyksiä netissä. Esimerkiksi nyt alkuvuodesta 2018 Vantaan käräjäoikeus tuomitsi kunnianloukkauksesta turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia vastustaneen mielenosoittajan, joka oli solvannut poliisia ja levittänyt kuvaamaansa videota netissä. Kyberrikollisuuden ja netissä tapahtuvan vainoamisen ja uhkailun raju lisääntyminen on vakava ilmiö, johon lainsäätäjien tulee puuttua, hän korostaa.
Ruohon mukaan sosiaalisessa mediassa muun muassa annetaan neuvoja, miten häiritä ja estää maasta poistamisten täytäntöönpanoja esimerkiksi lentokoneessa, mikä voi pahimmillaan johtaa lentoturvallisuuden vaarantumiseen. Toisaalta sosiaalisessa mediassa levitellään virkatehtäviä suorittavista poliisihenkilöistä halventavia tekstejä ja videopätkiä.
