– Sääntely-Suomi on tullut tiensä päähän. Normien purkaminen ja järkevöittäminen on kokoomukselle erittäin tärkeä teema.
– Viime kaudella ministerimme Sanni Grahn-Laasonen oli sekä nostamassa aihetta laajaan keskusteluun että johtamassa puolueiden yhteistä paremman sääntelyn ryhmää. Hänen johdollaan myös toteutettiin esimerkiksi ympäristönsuojelulain uudistus, jonka myötä lupaprosessien määrän on arvioitu vähenevän noin 20 prosentilla.
Näin totesi kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä puolueen ryhmäpuheessa keskiviikkona, kun eduskunta keskusteli pääministerin ilmoituksesta normien purkamisesta.
Mäkelä korosti, että nykyisen hallituksen ohjelmassa normien purkaminen esiintyy perustellusti läpileikkaavana teemana useissa kärkihankkeissa ja linjauksissa.
– Tarkoitus on edistää investointeja sekä vahvistaa työllisyyttä ja talouskasvun edellytyksiä. Tavoitteena on myös mahdollistaa julkisten palveluiden tuottaminen ihmisille kustannustehokkaasti, laadukkaasti ja parhaita käytäntöjä soveltaen. Normien purku ja sääntelyn keventäminen ovat keskeisiä keinoja näiden ja monien muiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Parempi sääntely tarkoittaa Mäkelän mukaan sekä tulevan sääntelyn laadun parantamista että olemassa olevan sääntelyn kriittistä läpikäymistä.
– Se tarkoittaa vaikutusarviointien laadun parantamista. Lakimuutoksilla tai uusilla säädöksillä ei pidä aiheuttaa sellaisia kustannuksia, jotka johtavat yritysten kannattavuuden heikkenemiseen tai työpaikkojen menettämiseen.
– Usein normi aiheuttaa sekä riesaa yksityiselle toimijalle että kustannuksia veronmaksajille, kun normien noudattamista täytyy kontrolloida ja valvoa – esimerkkeinä kampaamojen hintamerkintöjen tai alkoholimainonnan valvonta.
Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi myös sääntelyn nettomääräinen keventäminen.
Tämä tarkoittaa Mäkelän mukaan sitä, että jos uutta sääntelyä tulee, samalla on purettava vanhaa sääntelyä vähintään vastaavassa määrin. Tässä oleellisinta ovat kuitenkin vaikutukset, ei niinkään pykälien määrä.
– Tuhat fiksua pykälää on parempi kuin sata huonoa. Kaikki normit eivät myöskään ole turhia: esimerkiksi ympäristönsuojelun tasosta on huolehdittava.
– Sääntely aiheuttaa yrityksille liikaa hallinnollista taakkaa. Tuotantoa, myyntiä ja työpaikkoja menetetään, kun pelkästään hallinnon vaatimuksiin vastaaminen aiheuttaa miljardikustannukset joka vuosi. Eiköhän olisi kaikille järkevämpää, että se resurssi olisi tuottavassa käytössä tuomassa hyvinvointia suomalaisille.
Mäkelä pitää hyvänä asiana, että normitalkoiden henki vaikuttaa hallitusohjelmassa kattavasti: se koskee kaikkia aloja maa- ja metsätaloudesta, teollisuudesta, rakentamisesta ja kaupasta julkisiin ja yksityisiin palveluihin ja vapaaehtoistoimintaan saakka.
– Normien purkaminen on markkinoille tulon esteiden poistamista ja toiminnan rajoitusten keventämistä. Se voi tarkoittaa kaupan suuryksikkösääntelyn neliömäärärajan tuntuvaa korottamista, ravintola-alan anniskelusäädösten yksinkertaistamista tai alakohtaisten luvanvaraisuuksien keventämistä tai korvaamista ilmoituksenvaraisuuksilla. Se voi olla määrällisen tarveharkinnan väljentämistä tai poistamista vahvasti säännellyillä aloilla kuten vaikkapa liikenne- tai apteekkialalla.
Outi Mäkelä katsoo, että paremmin toimivat markkinat ja vapaampi, reilu kilpailu pitävät hinnat kurissa.
– Kuluttajat kiittävät. Hyvänä konkreettisena avauksena hallitusohjelmassa on kaupan aukiolojen vapauttaminen. Kauppias eli viime kädessä itse asiassa asiakas on ainoa oikea taho päättämään, milloin pitää liikettä auki ja milloin kiinni. Esimerkiksi tiettyjä pyhäpäiviä koskevista poikkeuslupavaatimuksista luopuminen pitäisi toteuttaa heti, että kaupat saisivat olla vapaasti auki silloinkin, kun niihin olisi turisteja tulossa. Kaikkein selkeintä olisi kumota koko liikeaikalaki.
