Hallitus laski vuonna 2013 yhteisöveroa 24,5 prosentista tasan 20 prosenttiin investointien ja työllisyyden synnyttämiseksi.
Vuonna 2013 yhteisöveron tuotto oli vielä noin 4,77 miljardia euroa. Verokertymä laski vuonna 2014 lähes 800 miljoonaa euroa.
– Veroratkaisuissa pitkäjänteisyys on valttia. Vuonna 2015 yhteisöveron kertymä on noussut peräti 14,5 prosenttia, eli lähes veron laskua edeltäviin lukuihin. Tämä siitä huolimatta, että Suomen BKT on heikentynyt viimeisen kolmen vuoden ajan, huomauttaa Elina Lepomäki.
Hänen mukaansa yhteisöveron alentaminen on näkynyt myös elinkeinoelämän investointipäätöksissä. Näistä merkittävin lienee Konecranesin ja Terexin fuusio, jonka myötä yhdysvaltalaisyritys rekisteröi emoyhtiön Suomeen. Keskeinen vaikutin on ollut Yhdysvaltoja alhaisempi yhteisöverotus.
Myönteisiä uutisia ovat myös Metsä Groupin biotuotetehtaan sekä UPM:n mittavat investoinnit.
– Kasvaneista verotuloista huolimatta täytyy muistaa, ettei yrityksen ensisijainen tehtävä ole maksaa veroa, vaan tuottaa arvoa omistajille, ratkaisuja asiakkaille, työpaikkoja ihmisille ja innovaatioita yhteiskunnalle. Hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta on keskeistä, että veropohja on laaja ja verokannat ovat kohtuulliset, toteaa Lepomäki.
Muun muassa SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin ja puheenjohtaja Antti Rinne ovat pitäneet ratkaisua virheenä.
