Yhteisöveroa laskettiin Suomessa vuonna 2014. Yhteisöverokertymä on alun notkahduksesta huolimatta kasvanut, uutisoi Kauppalehti. Verohallinnon tilaston mukaan yhteisöverokertymä on kasvanut vuosina 2015 ja 2016.
Euromääräisesti yritykset siis maksavat yhteisöveroa enemmän kuin ennen sen alentamista. Prosentuaalisesti yhteisöverotuloa kertyi peräti 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014.
Elinkeinoelämän keskusliiton veroasiantuntija Virpi Pasanen ja johtava ekonomisti Penna Urrila sanovat osan verokertymän kasvusta olevan peräisin pienestä suhdannekäänteestä.
Positiivisia vaikutuksia
He kuitenkin toteavat yhteisöverokannan laskulla olleen positiivisia vaikutuksia. Suurimmat hyödyt tullaan kuitenkin näkemään vasta vuosien saatossa, kun investoinnit vilkastuvat.
Pasasen ja Urrilan mukaan Suomessa on aiempaa kannattavampaa näyttää yrityksessä tehtyjä voittoja, kun lainsäädäntö ja kansainvälisen verotuksen säännöt antavat yrityksille liikkumavaraa. Tämäkin kasvattaa yhteisöverokertymää.
Yhteisöveroa madallettiin Jyrki Kataisen (kok.) pääministerikaudella. Valtiovarainministerinä toimi tuolloin Jutta Urpilainen (sd.). Urpilainen perusteli veroalennusta positiivisen hengen nostattamisella. Yrityksille haluttiin luoda kannustimia kasvaa ja luoda työpaikkoja Suomeen.
