X
SULJE MAINOS
Ensimmäisen adventin messu Vanhassa kirkossa Helsingissä 28. marraskuuta 2021. LEHTIKUVA/MIKKO STIG

K&K: Kuusi Helsingin kirkkoa lopetusuhassa

Jos seurakuntien talouskehitys jatkuu nykyisellään, palkattua henkilökuntaa joudutaan vähentämään.

Kirkko ja Kaupunki –lehti on raportoinut tunnelmista ennen viikon kuluttua Helsingin seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston kokousta. Lehti kertoo yksityiskohtia seurakuntien ja seurakuntayhtymän yhteisten palvelujen yksikön laatimista tilannearvioista. Tätä arviointityötä on nimitetty Rohkeasti yhdessä –hankkeeksi.

Helsingin seurakunnilla on velvoitteisiinsa nähden liian vähän varoja käytössään. Kirkosta eroaminen ei ole niinkään syönyt kirkollisverojen tuottoa, sillä eroamiset ovat painottuneet etupäässä nuorempaan väestöön.

Trendi on kuitenkin huolestuttava, koska verotulot pienenevät vähitellen samalla, kun näköpiirissä olevat toiminnan ja investointien tarpeet kasvavat. Vuonna 2030 rahaa toimintaan olisi 18,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin ensi vuonna. Ankarakin säästökuri johtaa ennen pitkää kirkkojen toiminnan rajaamiseen ja henkilöstön supistamiseen.

Seurakunnat ovat samassa liemessä missä muuallakin Suomessa. Verotulot hupenevat, ja haasteet kasvattavat kuluja. Kirkkorakennusten käyttöä supistetaan, seurakuntien kuin kuntienkin palvelurakennuksia on jopa myyty. Nyt uhan alla olevia kirkkoja arvellaan Helsingissä olevan kuusi.

Ensimmäinen merkki seurakuntien yhdistämisistä ja säästötoimista näkyy yhä keskittyvinä palveluksina. Osa kirkoista kokee saman kuin pankkien konttorit ja pienet kaupat, palvelut siirtyvät taloudellisten ja maantieteellisten vaatimusten mukaan.

Helsingissä kirkkoja on nyt 42. Osa niistä tarvitsee kipeästi kunnostusta ja ne kaikki henkilökuntaa.

Helsingin kohdalla seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston mietittäväksi on tulossa kipeitä päätöksiä. Yksi niistä koskee lakkautettavien kirkkojen listaa. Kirkko ja Kaupunki –lehti luettelee uhanalaisia: Munkkiniemen, Oulunkylän, Pihlajanmäen, Alppilan, Tammisalon ja Herttoniemen kirkot.

Moni nyt jo vähälle käytölle jäänyt kirkkorakennus on kuitenkin niissä käyville tärkeä. Hätäisiä ratkaisuja ei haluta, ja oman seurakunnan itsenäisenä pysymistä pidetään tärkeänä. Silti ratkaisuilla on kiire, koska negatiivinen talouskehitys jatkuu uhkaavana.

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki ei halua ottaa kantaa yksityiskohtiin, joskin erilaisia selviytymiskeinoja harkitaan, jopa kirkollisveron nostoa. Mutta mitä se taas puolestaan aiheuttaisi: lisäpakoa kirkosta taloudellisin perustein?

Huomattava osa ongelmaa pohtineista on pitänyt säästöjä tarpeellisina, mutta mihin kohdistaa kipeät ratkaisut, siinä näkemykset olivat ristiriitaisia.

– Ensin etsitään säästön paikat. Sitä varten tehdään selvityksiä ja tutkitaan niiden seurakuntien kokemuksia, joissa veroa on viime vuosina korotettu, Rintamäki toteaa.

Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto pohtii asiaa 9. päivänä joulukuuta, eikä kokouksessa vielä tehdä sitovia päätöksiä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt