Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY kertoo, että sille tulee joka talvi kissoja, joilla on paleltumavammoja korvanlehdissä tai hännässä.
– Kissoja saatetaan pitää vielä 2020-luvulla paukkupakkasilla pitkiä aikoja tai jopa ympärivuotisesti ulkona, ja jotkut suomalaiset ilmeisesti uskovat niiden kestävän hyvin kylmää. Esimerkiksi maatiloilla kissa ei aina ole lemmikin asemassa, vaan ulkorakennuksissa ja ulkona elävä työeläin. Kotikissalle pitää kuitenkin ehdottomasti taata pääsy lämpimään kylmällä säällä, toteaa HESYn puheenjohtaja Nina Immonen tiedotteessa.
Eri koirarodut puolestaan kestävät pakkasta eri tavoin.
– Esimerkiksi siperianhuskyn ja lapinporokoiran tapaiset pitkäkarvaiset rodut, joilla on paksu pohjavilla, kestävät kylmää. Sen sijaan lyhytkarvaiset rodut, kuten suomenajokoirat, dobermannit ja mopsit, eivät kestä pakkasta juuri lainkaan, Immonen kertoo.
Suomen eläinsuojelulainsäädännössä määrätään, että ulkona saa ympärivuotisesti pitää vain sellaisia koirarotuja, jotka soveltuvat jatkuvaan ulkona olemiseen. Ongelmia aiheuttaa Immosen mukaan kuitenkin säädöksen tulkinnanvaraisuus.
– Lainsäädännön tulkinnanvaraisuuden takia lyhytkarvaisiakin koiria voidaan kuitenkin pitää jopa ulkokoirina. Eläinsuojelulainsäädäntöä onkin tarkennettava listaamalla ympärivuotiseen ulkonapitoon soveltuvat koiratyypit ja -rodut, hän vaatii.
HESY kehottaa kaikkia lemmikinomistajia siirtämään eläimet kovilla pakkasilla sisätiloihin ja suojaamaan lyhytkarvaiset ja pohjavillattomat koirat takeilla lyhyilläkin ulkoilulenkeillä. Koiran tassuihin kannattaa laittaa lisäksi talvella tossut, jotka suojaavat sitä samalla tiesuolalta ja teräväreunaiselta hiekoitussepeliltä. Koiraa ei pidä koskaan jättää kaupan eteen edes pikaisten ostosten ajaksi.
Jos ulkona tapaa paukkupakkasilla ilman omistajaa harhailevan koiran, kissan, kanin tai muun lemmikkieläimen, se on hyvä ottaa ensin lämmittelemään sisätiloihin ja viedä sitten paikkakunnan löytöeläintalolle. Mikäli eläin on villiintynyt eikä anna ottaa itseään kiinni, se on loukutettava. Loukutusapua voi pyytää paikkakunnan eläinsuojeluyhdistykseltä.
Jos eläimen jättää niille sijoilleen, sen kohtaloksi voi koitua hypotermia. Hypotermiassa eläimen ruumiinlämpö laskee vaarallisen alhaiseksi. Jos eläimen keho menettää enemmän lämpöä kuin pystyy sitä tuottamaan, sydämen, hermojärjestelmän ja muiden elintärkeiden elinten toiminta heikkenee. Jos eläin ei saa ensiapua ja eläinlääkärin hoitoa, se voi kuolla elinten toimintojen lopulta pettäessä.
Pakkasenpuremia ilmaantuu eläimille, jotka altistuvat pitkään kylmälle ilmalle. Paleltumien syntyminen on kehon selviytymiskeino äärimmäisissä olosuhteissa. Kun eläin on kauan kylmissään, sen verenkierto muuttuu ja veri virtaa tärkeisiin elimiin kuten sydämeen, keuhkoihin, maksaan ja munuaisiin. Samalla veren virtaaminen kehon uloimpiin osiin – kuten korviin, häntään ja tassuihin – pysähtyy, mikä voi aiheuttaa kuolioita, joiden seurauksena esimerkiksi kissan korvan kärjet voivat irrota.
