Kirjoittaja kysyy, olisiko aika siirtää painopistettä hyvien asioiden verottamisesta vähemmän hyvien asioiden verottamiseen. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Mauri Kotamäki: Kireä ansioverotus on kaikkien asia

Sadan euron lisätulosta häviää 45 euroa veroihin ja vakuutusmaksuihin.

Suomi verottaa työntekoa kireästi. Akavakin kertoi vastikään olevansa huolestunut työn verotuksen kireydestä – osaamista verotetaan Akavan mukaan liian ankarasti.

Huoli on perusteltu.

On väitetty, että kyse on vain suurituloisten ongelmasta. Väite ei pidä paikkansa. Suomen kireä verotus ulottuu selvästi mediaanituloisen suomalaisen alapuolelle.

Vuonna 2019 kuukaudessa 2500 euroa tienaava kohtaa yli 45 prosentin rajaveroasteen. Toisin sanoin 100 euron lisätulosta häviää 45 euroa veroihin ja vakuutusmaksuihin. Kokoaikaisen työntekijän mediaanipalkka Suomessa vuonna 2017 oli reilu 3000 euroa kuukaudessa.

Miten asia on järjestetty muualla? Kuvioon 1 on piirretty OECD-maiden rajaveroasteet eri tulotasoilla vuodelta 2017. Kuviosta käy ilmi, että Suomi on yksi kireimmistä verottajista jo selvästi keskipalkkaa matalammilla palkkatuloilla. Suomen tapauksessa 67 prosenttia keskipalkasta vastaa 2456 euron kuukausipalkkaa. Vuonna 2017 rajaveroaste (ilman kirkollisveroa) oli 44 prosenttia, kun OECD:n keskiarvo oli 32 prosenttia.

Korkeasta verotuksesta puhuminen ei siis ole pelkästään suurituloisten napinaa, vaan kysymys koskettaa suurinta osaa palkansaajista.

Akavan Pasi Sorjonen totesi osuvasti tiedotteessa, että milloin on alettu pitää hyväksyttävänä sitä, että kolmentuhannen euron kuukausituloilla 100 euron lisätuloista jää käteen noin 50 euroa. Kysymystä voi vielä laajentaa. Milloin on alettu pitää hyväksyttävänä sitä, että 2500 euron kuukausituloilla 100 euron lisätuloista käteen jää vain noin 55 euroa?

Monien ihmisten huolenaiheena on liiallinen kulutus, ilmaston lämpeneminen ja ympäristövahingot. Olisiko siis aika siirtää verotuksen painopistettä hyvien asioiden verottamisesta vähemmän hyvien asioiden verottamiseen – siis oikeasti, ei vain retorisesti?

Mauri Kotamäki

Mauri Kotamäki

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti, VTT

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt