Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä presidentin esittelyssä toukokuussa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Kimmo Sasi: Ongelmat ovat muualla kuin presidentin valtaoikeuksien vähentämisessä

Entinen kansanedustaja ei pidä perusteltuna Björn Wahlroosin väitettä poliittisen järjestelmän valtaongelmasta.

Pankkiiri Björn Wahlroos arvioi tuoreessa pamfletissaan, että vuoden 2000 perustuslaki on todennäköisesti myötävaikuttanut Suomen poliittisen järjestelmän toimintahäiriöihin. Valtaa siirrettiin presidentiltä pääministerille ja eduskunnalle, mutta pääministeri ei pysty puuttumaan sisäpoliittiseen tai taloudelliseen kriisiin ilman yksimielistä hallituskoalitiota.

Kokoomuksen konkaripolitiikko Kimmo Sasi ei pidä Wahlroosin esittämää perusongelmaa perusteltuna.

– Meillä on nykyisin pääministerivetoinen poliittinen järjestelmä kuten kaikissa muissa Länsi-Euroopan maissa, ja kyllä se toimii. Tietysti se riippuu siitä, kuinka vahva pääministeri meillä on ja kuinka vahva näkemys hänellä on siitä, mihin suuntaan asioita pitäisi viedä, Sasi totesi maanantaina Verkkouutisille.

Hänen mukaansa on tietysti myös selvää, että ilman eduskunnan enemmistöä mitään hallituksen lakiehdotuksia ei voida viedä eteenpäin.

Sasin mielestä ongelma ei ole se, että presidentin valtaoikeuksia on heikennetty, vaan ongelmat ovat muualla. Hän nostaa esiin kolme asiaa.

Ensinnäkin hänen mukaansa media aina vastustaa kaikkia hallituksen esityksiä ja moittii niitä.

– Median leimaava, epäasiallinen arviointi hallituksen pyrkimyksistä ja esityksistä on meillä kaikkein suurin ongelma tällä hetkellä. Jos media analysoisi asiallisesti hallituksen päätöksiä, meillä syntyisi järkevää keskustelua, mutta media hyvin populistisesti lyttää kaikki uudistusehdotukset.

Toinen ongelma on Sasin mukaan ammattiyhdistysliike. Työelämässä tapahtuu suuria muutoksia, eikä enää ole pitkäaikaisia työsuhteita. Olosuhteet ovat muuttuneet ja työmarkkinoilla tarvitaan joustavuutta, mutta ammattiyhdistysliike voi pysäyttää uudistushankkeet, koska sillä on merkittävä joukkovoima. Eroja ammattiyhdistysliikkeen sisällä toki hänen mukaansa on.

Kolmantena ongelmana Sasi mainitsee perustuslain ylitulkinnat.

– Kun yritetään jotain uudistuksia, niin aina joku perustuslakiprofessori lukematta ehdotuksia sen tarkemmin tuomitsee hallituksen esityksen perustuslain vastaisena fiilispohjalta, Sasi totesi.

Tämä luo hänen mukaansa mielialaa, että kaikki uudistustoiminta on selvästi vaikeutunut. Lehdistö ottaa kaikkein räväkimmät asiantuntijoiden lausunnot, mutta ei haasta niitä lainkaan. Sasin mielestä tämä kuvastaa sitä, että media ei täytä tehtäväänsä tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa.

Perustuslakivaliokuntaa pitäisi kehittää

Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa pitäisi Sasin mielestä olla enemmän juridisen koulutuksen omaavia henkilöitä. Nyt siellä on liikaa jäseniä, jotka ottavat kantaa asioihin lähinnä fiilispohjalta. Lisäksi valiokunnan kuulemismenettely sopii huonosti oikeudellisten ongelmien ratkaisuun.

– Valiokunnan työskentelytapaa pitää kehittää ja eduskunnan omaa valmistelua pitäisi kehittää, ettei olla niin paljon asiantuntijoiden varassa kuin tällä hetkellä ollaan, hän lisää.

Sasi toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuosina 2003–2011.

Presidentin valtaoikeudet puolestaan ovat Sasin mielestä nyt kohdallaan. Sisäpolitiikka kuuluu parlamentaarisesti valitulle hallitukselle ja on hyvä, että päätöksentekijöitä on useita. Ulkopolitiikassa puolestaan Niinistöstä on tullut todellinen ulkopolitiikan johtaja.

– Vaikka presidentin valtaoikeuksia vahvistettaisiin, niin en usko että se nyt vallitsevaa tilannetta ainakaan Niinistön aikana muuttaisi, Sasi arvioi.

Lue myös:

Björn Wahlroos: Uusi perustuslaki oli hiljainen vallankumous

Björn Wahlroos: Olen huolestunut että meitä ei johda kukaan

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt