Kokoomuksen ex-kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi arvostelee ankarasti hallituksen toimia koronavirusepidemiassa.
– Alussa koronaepidemiaa vähäteltiin. Sitten syntyi paniikki, jossa ollaan nyt menossa ylilyönteihin, Sasi katsoo Verkkouutisten haastattelussa.
Sasi kertoo, miten osallistui itse helmikuun ensimmäisellä viikolla konferenssiin Etelä-Koreassa, joka otti koronaviruksen jo tuolloin tosissaan. Lentokentällä ihmiset tarkastettiin lämpökameroilla. Paikan päällä osanottajilta mitattiin aamuisin ruumiinlämpö. Siellä oli myös paikkoja, joissa saattoi käydä tekemässä koronatestin.
Suomessa Sasi muistaa, miten sittemmin Pohjois-Italiasta Lappeenrantaan saapuneen lentokoneen matkustajia ei tarkastettu millään tavoin. Lentokenttien leväperäinen toiminta on puhuttanut aivan viime päiviin saakka.
– Ja nyt meillä Suomessa on sitten menty voimakkaasti maan sisäisiin rajoituksiin, jotka ovat kyllä äärimmäisen poikkeuksellisia.
Sasi ihmettelee, mikä oikein on Suomen strategia koronavirusepidemian suhteen. Linja on näyttäytynyt poukkoilevalta ja epäselvältä. Ensin näytettiin uskovan jonkinlaiseen laumasuojaan. Sitten pelästyttiin ja tuli painetta kiristää äkkiä toimia.
– Syntyi paniikki, jossa valtiovallalle tuli paine osoittaa, että asialle ollaan tekemässä jotain ja ratkaisuksi löytyi valmiuslaki.
Virheitä on varmastikin tehty, mutta oliko Suomella käytännössä muuta vaihtoehtoa kuin ottaa tiukat rajoitukset käyttöön, kun tautitapaukset alkoivat meilläkin nousta? Terveysviranomaiset ovat ilmaisseet painavan huolensa tarpeesta hidastaa epidemiaa, jotta terveydenhuollon kantokyky säilyisi ja tehohoidon paikat riittävät.
– On tietysti selvä, että tartuntoja pitää pyrkiä estämään, mutta kuinka voimakkaisiin toimiin on mentävä? Minusta tässä mennään kyllä äärimmäisen pitkälle, jos rajoitustoimenpiteitä kohdistetaan tiettyjen kohderyhmien sijaan näin voimakkaasti kaikkiin kansalaisiin.
Koronaviruksen laajamittaisempaan testaukseen ollaan Suomessakin vihdoin havahtumassa, mitä Sasi pitää hyvänä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on aiemmin vähätellyt testien merkitystä. Sasi hämmästelee myös laitoksen pääjohtajan Markku Tervahaudan Helsingin Sanomille keskiviikkona antamaa kommenttia, jossa hän katsoo, ettei laajoihin testauksiin ollut aiemmin eikä nytkään mahdollisuuksia, mutta jatkaa, että ”lisäksi silloin olisimme vetäneet mattoa rajoitustoimien perustelujen alta”.
–Hämmästelen tätä lausuntoa. Jos testauksiin ei osaltaan ryhdytty siksi, että valmiuslaki haluttiin saada voimaan? Tämähän on äärimmäisen vaarallinen perustelu.
Koko maata ei voi laittaa kiinni
Kimmo Sasi toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana, kun valmislakia täydennettiin mahdollisen pandemian osalta. Sasin mukaan perustuslakivaliokunnan näkemys oli tuolloin, että kynnys valmiuslain soveltamiseen tulisi olla tähän liittyen ”äärimmäisen korkea”.
– Jos ajattelen keskusteluja, joita tuolloin 2008 ja 2009 käytiin, minulle on aikamoinen yllätys, että tässä (koronaepidemiassa) on menty valmiuslain käyttöön. Uhka pitäisi suhteuttaa riskeihin, mitä tähän kaiken kaikkiaan liittyy.
Sasi hämmästeli valmiuslain käyttöön ottoa jo aiemmin viime viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa.
Suomessa oli keskiviikon tietojen mukaan kuollut koronavirukseen tähän mennessä 17 ihmistä. Vaikka epidemia on vasta alussa ja luku tulee väistämättä kasvamaan, Sasi jaksaa muistuttaa, miten kausi-influenssaan kuolee meillä vuosittain useita satoja ihmisiä. Ja että koronavirus on osoittautunut vakavaksi taudiksi lähinnä ja etenkin riskiryhmille, kuten iäkkäille ja perussairauksista kärsiville.
Valmiuslain myötä tehdyistä rajoitustoimista Sasi katsoo, että Uudenmaan eristäminen on ”kaikkein pisimmälle menevä” ja hänen on vaikea ymmärtää, että perusteet sille olivat välttämättömät, vaikka hallitus näin on vakuuttanut.
Perusoikeuksien kannalta Sasia huolettaa, että nyt ollaan tekemässä ikään kuin ”varmuuden vuoksi, pelon johdosta hyvin pitkälle meneviä toimenpiteitä”. Hallitus on jo aiemmin sulkenut muun muassa koulut ja päättänyt nyt myös ravintoloiden sulkemisesta aina toukokuun loppuun saakka.
Hallituksen keskiviikkoisen tiedotustilaisuuden mukaan tähänastisilla rajoituksilla on kyetty selvästi hidastamaan koronavirusepidemiaa Suomessa. Vaikutukset Uudenmaan eristämisestä ja ravintoloiden sulkemisesta koronavirusepidemian hillitsemisessä näkyvät kuitenkin vasta viiveellä.
– On selvä, että rajoitustoimenpiteitä tarvitaan, mutta niiden on oltava välttämättömiä ja tehokkaita eikä niin, että koko maa laitetaan kiinni. Tämä johtaa siihen, että talous sukeltaa, jolloin taas pitkällä tähtäimellä loukataan ihmisten perusoikeuksia, kun heillä ei ole mahdollista tehdä töitä ja yrittää.
Hyvänä esimerkkinä kohdennetuista rajoitustoimista Sasi pitää esimerkiksi yli 70-vuotiaiden ohjeistusta pysyä kotona ja välttää lähikontakteja. Ravintoloiden osalta hän miettii, olisiko sulkemisten sijaan voitu ottaa käyttöön tiukka ohjeistus, joilla toiminta olisi pääosin voinut jatkua, mutta tartuntoja kyetty välttämään.
Riskejä olisi pitänyt ottaa
Sasi ei hätkähdä myöskään brittiläisen tutkijaryhmän raportista, jonka mukaan eri Euroopan maiden rajoitustoimilla on ollut suuri vaikutus koronakuolleisuuden vähenemiseen. Eikä siitä, miten huomattavasti keveämpää strategiaa soveltaneessa Ruotsissa tehohoitopaikat uhkaavat täyttyä jo viikossa.
Olisiko meillä siis pitänyt välttää tiukimmat rajoitukset ja ottaa se riski, että meillä olisi lyhyessä ajassa enemmän tautitapauksia ja kuolemia?
– Minusta olisi pitänyt ottaa enemmän riskejä ja kohdentaa nämä rajoitustoimet mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. On selvä asia, että kun koronavirusepidemia on tullut Suomeen, emme voi kaikkia kuolemantapauksia kuitenkaan välttää.
Sasi on hämmästellyt myös sitä, miten Suomessa varsin vahvasti perusoikeuksiin kajoavat rajoitukset on otettu vastaan niin vähillä vastalauseilla.
– Tämä on kysymys, jota ihan aidosti täytyy pohtia vakavasti.
Toisaalta näin on ollut monissa muissakin maissa.
– Tähän on varmasti vaikuttanut myös yhteiskunnallinen ilmapiiri. On ollut valmiutta mennä näin pitkälle meneviin toimenpiteisiin johtuen siitä kriisitilanteesta, joka länsimaissa tällä hetkellä on.
Ruotsin haluttomuutta voimakkaisiin toimenpiteisiin voi osaltaan selittää maan pitkäaikainen demokratiaa ja ihmisoikeuksia kunnioittava järjestelmä.
Suomessa myös kaikki puolueet ovat käytännössä yksimielisesti antaneet tukensa valmiuslain käyttöön otolle ja tämän myötä tiukoille rajoitustoimille.
– Sellaista perusoikeusoppositiota ei poliittisessa keskustelussa ole ollut oikeastaan lainkaan.
Kimmo Sasi korostaa lopuksi, että se, että valmiuslaki on tällaisessa tilanteessa otettu käyttöön, on ”tietysti myös ennakkotapaus jatkoa silmällä pitäen”.
– Tämä antaa tietyllä tavalla aseet jollekin tulevalle hallitukselle, joka voi, sanoisinko suhteellisen heikoin perustein, pyrkiä ottamaan taas valmiuslaki käyttöön. Tämä on mielestäni vähän vaarallinen esimerkki tulevaisuutta silmällä pitäen, missä valmiuslain käytön raja oikein menee.
