Kilpailukieltosopimuksen voi tehdä, jos sille on erityisen painava syy. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Kilpailukielloista alkaa tulla tapa – ”hillitsevät työvoiman liikkuvuutta”

Turha kilpailukielto voi ehkäistä uuden työpaikan hakemista.

Peräti noin 60 prosentilla Suomen Ekonomien jäsenistä on uusissa työsopimuksissaan kilpailukieltosopimus, ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel kertoo. Kilpailukiellosta on hänen mukaansa tullut standardi monilla aloilla ja etenkin suurissa yrityksissä. Kaupan alalla kieltoja alkaa löytyä lähes joka sopimuksesta.

– Jos kilpailukielto on työsopimuksessa niin se sitten on. Vähänkään suurempi työnantaja niin työntekijällä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta neuvotella asiasta, Riku Salokannel sanoo Verkkouutisille.

Hänen mukaansa kilpailukieltosopimuksilla alkaa olla jo todellisia vaikutuksia työmarkkinoiden toimintaan.

Väite ei ole tuulesta temmattu.

Akavan vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan joka kolmannella yrityksessä työskentelevällä akavalaisella on kilpailukieltosopimus ja lähes jokaisella sen lisäksi myös salassapitosopimus. Lähes joka toisessa uudessa työsopimuksessa on kilpailukieltoehto. Akavan kyselyyn tuolloin vastanneista peräti joka kolmas katsoi, että kilpailukieltosopimus on vähentänyt halua vaihtaa työpaikkaa.

Työntekijän näkökulmasta kilpailukielto voi näyttäytyä yrityksenä hillitä asiantuntijana työskentelevien liikkuvuutta työmarkkinoilla. Riku Salokanteleen mukaan kyse on ennen kaikkea työvoiman liikkumisen ehkäisystä etukäteen.

Työntekijä alkaa tyypillisessä tilanteessa pohtia kilpailukieltoaan vasta työpaikan vaihtamista harkitessaan. Tässä vaiheessa otetaan usein yhteyttä liittoon.

– Silloin juristin on pakko sanoa, että kyllä riski on, jos kilpailijalle siirtyy. Henkilö ei välttämättä edes lähde hakemaan uutta työpaikkaa. Varsinkin, jos kyse on vastaavantasoisesta tehtävästä.

Riku Salokannel muistuttaa, että työsopimuksiin sisältyy tavallisesti myös liike- ja ammattisalaisuuden suojaa koskevat sopimukset. Hänen mukaansa ne täyttävät monesti samat tavoitteet kuin päälle lyöty kilpailukielto.

Korvaus kieltoajalta?

Nykylain mukaan kilpailukieltosopimukselle olisi oltava työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä ”erityisen painava syy”. Tutkimustiedon valossa tämä ei kuitenkaan toteudu.

Varatuomari Jukka Ahtela laati viime vuonna kilpailukielloista selvityksen työ- ja elinkeinoministeriölle. Tästä löytyvä selvitys osoittaa, että kilpailukieltosopimuksia tehdään liian heppoisin perustein. Ahtelan selvityksen mukaan kilpailukieltoja koskevaa sääntelyä pitäisikin uudistaa.

Samaan tulokseen päädyttiin myös Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmän Akava Worksille laatimassa selvityksessä. Sen mukaan nykyinen käytäntö heikentää työvoiman liikkuvuutta ja sitä kautta kilpailua.

Ekonomien Riku Salokanteleen mukaan kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirénin asiasta jättämä lakialoite (LA 90/2017 vp) olisi paras tapa ratkaista kilpailukieltoihin liittyvät ongelmat. Sirénin esittämässä lakimuutoksessa ehdotetaan työnantajalle korvausvelvoitetta kilpailukiellon ajalta.

– Paras tae sille, että kilpailukieltosopimuksia käytetään vain silloin, kun se on aidosti äärimmäisen tärkeää, on se, että työntekijä on oikeutettu palkkaan rinnastettavaan korvaukseen siltä ajalta, kun se kilpailukieltosidonnaisuus on olemassa. Poliitikkojen tehtävä on sitten määrittää onko se sata prosenttia vai jotakin muuta, Salokannel toteaa.

Tässä mallissa kiellon aikainen muu ansiotulo vähentäisi korvausta ja työnantajalla olisi myös halutessaan mahdollisuus luopua kilpailukieltoehdosta, jolloin korvausta ei tarvitsisi maksaa ollenkaan.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt