Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan muun muassa kaukolämmön, vesihuollon ja kiinteistöveron muodostamia kustannuksia seuraavassa Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 2,6 prosenttia vuodesta 2018.
Nousua selittää erityisesti sähkön ja lämmityksen kallistuminen. Vuotta aiemmin kustannukset nousivat keskimäärin noin prosentin verran.
Tällä kertaa vertailtavien kuntien määrää kasvatettiin kahdeksalla 59:een kuntaan. Näillä paikkakunnilla asuu hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä, toisin sanoen miltei kolme neljästä suomalaisesta.
Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kiinteistökustannukset ovat Rovaniemellä, Raisiossa ja Vihdissä, joissa kaikissa yllettiin vähintään 3,10 euroon neliöltä kuukautta kohden.
Helsinki nousi selvästi yli kolmen euron kustannustasoon. Edullisessa päässä ovat Kempele, Raahe ja Kokkola. Uutena vertailuun tullut Kempele oli selvästi edullisin, vertailutasolla 2,15 euroa neliöltä kuukaudessa.
Kalleimmassa päässä Rovaniemellä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin uppoaa 90 neliöisessä perheasunnossa runsaat 3[nbsp]400 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää hieman runsaat 2[nbsp]300 euroa.
Sähkökustannukset nousivat jyrkästi
Eniten ovat nousseet kiinteistösähkön vertailuhinnat, miltei yhdeksän prosenttia keskimäärin. Valtaosaltaan tämä oli seurausta sähkön energiahinnan noususta (keskimäärin +17 %). Rakennuksen kiinteistöveron ja kaukolämpökustannuksen keskimääräinen vuosimuutos on noin kolme prosenttia.
Keskimääräinen vesikustannus nousi maltilliset 1,5 prosenttia. Jätekustannukset keskimäärin jopa hivenen laskivat. Tontin kiinteistövero-osuuden keskimääräinen nousu oli prosentin luokkaa. Suurelta valtaosaltaan tontin kiinteistövero pysyy tänä vuonna ennallaan.
Isoja eroja kuntien välillä
Vertailussa mukana olleista 59 kunnasta hieman runsaalla kymmenellä kustannukset nousivat runsaat neljä prosenttia. Eniten kustannukset nousivat Salossa, jossa nousua oli miltei yhdeksän prosenttia. Tätä selittävät lämmityksen ja sähkön kallistuminen tuntuvasti.
Kouvolassa nousua oli runsaat seitsemän, ja Helsingissä ja Oulussa yllettiin noin kuuden prosentin nousuun viimevuodesta. Näilläkin paikkakunnilla jyrkkä kustannusnousu selittyy energiakustannusten nousulla.
Vertailussa olleista kunnista noin 20:ssa kustannusnousu jäi alle 1,5 prosenttiin, ja alle prosentinkin nousuja oli noin kymmenessä kunnassa.
Haminassa taloyhtiöiden vertailukustannukset laskivat 3,2 prosenttia kaukolämmön ja kiinteistösähkön halpenemisen ansiosta.
Helsinki noussut omaan luokkaansa
Kymmenen suurimman kaupungin listassa keskimääräinen nousu kohosi 3,3 prosenttiin. Nousut olivat keskimääräistä suurempia, ja ainoastaan Jyväskylässä ja Porissa kustannusnousu jäi maltilliseksi alle yhteen prosenttiin.
Helsinki riuhtaisi tänä vuonna selvää kaulaa muihin suuriin kaupunkeihin. Helsingin kustannukset neliötä kohden kuukaudessa on tänä vuonna 3,07 euroa, kun keskiarvo on 2,76 euroa.
Kolmessa vuodessa Helsingin kustannukset ovat nousseet 18 prosenttia, kun keskimääräinen nousu suurimmissa kaupungeissa on ollut seitsemän prosenttia.
Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 vakiomuotoisen ns. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja.
Indeksitalo on 30-vuotias 10[nbsp]000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.
