Kiinan suuri suunnitelma on "sähkön internet", mikä yhdistäisi maailman kaikki sähköverkot toisiinsa. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Kiinan suuri suunnitelma: Maailmanlaajuinen ”sähkön internet”

Silkkitietään rakentava Kiina on aktiivinen myös sähköverkkojen rakentelussa.

Afrikan ja Etelä-Amerikan ohella mielenkiintoa riittää myös Eurooppaan, jonka sähköverkkoon Kiina haluaisi liittyä Euraasian yhteydellä. Tämä olisi Kiinan länsiosista lähtevä suurjännitteinen tasasähköyhteys, joka ylettyisi Saksaan asti.

Kiinalla on osaamista pitkien siirtoyhteyksien rakentamisesta maan oman tilanteen takia. Tuhansien kilometrien siirtolinjat ovat olleet tarpeen maassa, missä sähkön tuotantopotentiaali painottuu länteen, kulutus itään. EU:n vuonna 2017 julkaiseman raportin mukaan yhteydelle on hahmoteltu kolme vaihtoehtoa, joista jokainen kulkee osin poliittisesti epävakailla alueilla.

Yhteys voisi kuitenkin hyödyttää myös matkan varrella olevia alueita, jos sähkön syöttö ja otto linjasta tehdään mahdolliseksi. EU:n arvion mukaan yhteyden hinta olisi satoja miljoonia euroja, takaisinmaksuaika useita vuosikymmeniä.

Kiinan hankkeita on ryhdytty seuraamaan Euroopassa entistä epäluuloisemmin. Turvallisuus- ja puolustuskysymyksiin keskittyneen Foundation for Strategic Researchin raportissa Kiinan todettiin saaneen yrityskauppojensa myötä merkittävästi jalansijaa Euroopan sähköverkossa ja samalla Euroopan kantaverkkoyhtiöitten yhteisössä ENTSO-E:ssä. Raportissa vaadittiin pikaisia toimia, joilla torjutaan lisääntyvää riippuvuutta ei-eurooppalaisia arvoja edustavasta Kiinasta.

Kiinan toimintaa on seurannut myös energiateollisuuden energiaverkot -yksikön johtaja Kenneth Hänninen. Hänen on helppo ymmärtää Kiinan mielenkiinto kaapeliin, jonka avulla maa saisi myytyä sähköään Euroopan markkinoille. Kiinan harvaan asutussa länsiosissa on Hännisen mukaan paljon sähkön tuotantopotentiaalia. Hankkeen yhteydessä esiin nostettujen uusiutuvien lähteiden ohella alueella on perinteisesti tuotettu runsaasti hiilisähköä.

Hännisen mukaan toimintaympäristö Euroopassa on kuitenkin hyvin erilainen kuin Kiinan perinteisillä operointialueilla Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.

Heikosti kehittyneillä alueilla kaikki ovat yleensä tyytyväisiä sähkön saannin paranemisesta. Euroopassa tilanne on toinen, uusien johtokatujen rakentaminen on täällä hankalaa täkäläisillekin yhtiöille kansalaisvastarinnasta johtuen. Esimerkiksi Norjan ja Saksan siirtoverkoissa on selviä pullonkauloja pohjoinen-etelä -suunnassa juuri tämän takia. Siirtoverkon puutteiden takia Euroopassa on paljon omaakin hyödyntämätöntä sähköntuotantopotentiaalia.

Yhteinen markkina, yhteiset säännöt

Euroopassa on samalla hyvin toimiva, kansallisten kantaverkkoyhtiöiden ylläpitämä sähköpörssi, missä algoritmi yhdistää kysynnän ja tuotannon kansallisten rajojen yli. Yhteisillä markkinoilla kaikkien on noudatettava samoja pelisääntöjä esimerkiksi yritystukien osalta. Kiinalaisyritysten suhde valtiovaltaan on erilainen, minkä takia näiden pääsy eurooppalaiseen järjestelmään ei riipu pelkästään teknisistä kytkennöistä.

Hänninen kertoo maailmalla mietittävän nyt paljon myös sitä, missä muodossa energiaa ylipäänsä kannattaa siirtää pitkiä matkoja. Yksi mahdollisuus on tehdä sähköllä vetyä ja kuljettaa tämä energian käyttöalueille.

– Kaasun muodossa energiaa voitaisiin samalla varastoida mikä tehostaisi uusiutuvien lähteiden hyödyntämistä ja varmistaisi sähkön tasaisen riittävyyden.

Kiina mukana kaikessa

Hänninen kertoo Kiinan olevan erittäin aktiivinen energia-alan kehittämisessä. Energian varastoinnin ohella maata kiinnostaa esimerkiksi älyverkkoon sekä suurjänniteyhteyksiin liittyvä osaaminen. Mielenkiintoa riittää myös kansainvälisten standardien kehittelyyn.

– Alan tapaamisissa valtaosa esityksistä ja alotteista tulee nykyisin Kiinalta.

Aktiivisuuden taustalla häämöttää Kiinan suuri suunnitelma ”sähkön internetistä”, mikä yhdistäisi maailman kaikki sähköverkot toisiinsa. Yhtenä keskeisenä hyötynä on nähty mahdollisuus jakaa aurinkosähköä koko maailmalle ympärivuorokautisesti.

Hänninen ei ole vakuuttunut ajatuksesta. Hän toteaa sähköä käytettävän eniten päivällä eli siellä, missä aurinko kulloinkin paistaa. Öisin kulutus on selvästi vähäisempää.

– On vaikea nähdä tarvetta superverkolle, joka siirtäisi aurinkosähköä sinne, missä sitä ei tarvita.

Raha tuo mukanaan riippuvuuden

Energiakysymyksiin perehtynyt tohtori Eija-Riitta Korhola kertoo Kiinan aktiivisuutta seuratun EU:ssa osin huolestuneena. Kiinan toimintatapa ei aina vastaa eurooppalaisia arvoja, intressit eivät välttämättä kohtaa ja kaikki ymmärtävät kiinalaisen rahan tuovan mukanaan myös riippuvuutta.

Investointeja kuitenkin myös tarvitaan.

– On tietysti hyvä, jos EU pystyy houkuttelemaan investointeja myös Kiinasta, projektit olisi kuitenkin suunniteltava ja toteutettava aitona yhteistyönä.

Kiinan esittelemän globaalin supergridin rakentaminen edellyttää Korholan mukaan vielä monien teknisten ongelmien ratkaisemista sekä suunnattomasti rahaa. Energian tuotantoa ja kulutusta globaalisti yhdistävä verkko voisi kuitenkin olla hänen mielestään kevyempi reitti ilmastoystävälliseen energiantuotantoon kuin tuotantorakenteen massiivinen päivittäminen ilman tätä.

– Mantereita yhdistävä supergrid voi keventää investointitarpeita energian tuotannossa ja tehostaa uusiutuvien lähteiden hyödyntämistä siellä, missä näitä on parhaiten tarjolla, Korhola sanoo.

Toimittaja HEIKKI JAAKKOLA

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt