Kiinan presidentin Xi Jinpingin alulle laittama projekti on vähintäänkin kunnianhimoinen. Sen tarkoituksena on tehdä rautatie Kiinasta Istanbulin ja Moskovan kautta Rotterdamiin. Meritien on taas suunnitelmissa kulkea Etelä-Kiinasta Indonesian ja Itä-Afrikan kautta Venetsiaan.
Valmistuessaan moderni silkkitie kattaisi yli 60 maata – noin kaksi kolmasosaa maapallon pinta-alasta – ja yhdistäisi 4,4 miljardia ihmistä.
Kiinassa onkin ryhdytty sanoista tekoihin. Monia vanhoja hankkeita on siirretty osaksi OBOR:a, ja uusia on jo aloitettu Kaakkois-Aasian maissa. Projektin rahoitusta varten on myös ehditty perustaa Aasian infrastruktuuri-investointipankki (AIIB), minkä jäsen Suomikin on.
Lista syistä hankkeen takana on hengästyttävä. ”Taloudellisten tekijöiden”, vapaan liikkuvuuden lisäksi Kiina haluaa muun muassa edistää korkeampien standardien syvempää taloudellista ja poliittista koordinaatiota Silkkitien varrella olevien maiden välillä.
Taustalla myös valtapolitiikka
Onkin selvää, että tieinfrastruktuurin lisäksi Kiina rakentaa itselleen systemaattisesti lisää poliittista valtaa.
Tekesin innovaatiokonsulina Hongkongissa toimiva Sari Arho Havrén kertoo Verkkouutisille, että Kiinan ”hiljaiset” tavoitteet, kuten energiansaannin turvaaminen ja markkinan löytäminen ylituotannolle, ovat vähintään yhtä tärkeitä.
Vaikka tämän valossa olisi helppoa ajatella rakennusprojektien menevän pääasiassa kiinalaisille yrityksille, Arho Havrénin mukaan uusi Silkkitie voi avata liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.
– Kiinalle epäonnistuminen hankkeessa ei ole optio, joten ulkomaista osaamista tarvitaan. Olisi myös AIIB:lle noloa, jos sen jäsenet alkavat katsoa, että mukanaolosta ei ole heille hyötyä.
Suomalaiset projektit voivatkin tulla kyseeseen esimerkiksi infrastruktuurin, informaatio- ja kommunikaatioteknologian, sekä energian ja luonnonvarojen aloilla. Miljardihankkeeseen käsiksi pääseminen edellyttää kuitenkin suomalaisen osaamisen aktiivista myymistä.
– OBORin alla on avoimia tarjouskilpailuja, mutta kukaan ei tule meille tarjoamaan hankkeita. Hankkeiden saaminen riippuu siitä, onko meillä osaamista ja tahtoa tehdä oikeanlainen tarjoama – pystymmekö yhdessä olemaan kokoamme suurempia, Arho Havrén pohtii.
Toimittaja: HANNAMIINA TANNINEN, Hongkong
