Kiinan kommunistipuolueen perusti vuonna 1921 kourallinen vallankumouksellisia Neuvosto-Venäjän johtaman Kominternin tuella. Sata vuotta myöhemmin puolue valmistautuu Kiina-asiantuntija Martin Hálan mukaan nousemaan maailman johtavaksi valtioksi.
– Kiinan talousmahti ja uusien teknologioiden hallinta luovat Kiinan kommunistiselle puolueelle ”historiallisen mahdollisuuksien ikkunan” vaatia sille kuuluvaa paikkaa kansainvälisessä nokkimisjärjestyksessä ja muuttaa järjestelmää vastaamaan paremmin tarpeitaan, Kaarlen yliopistossa Prahassa työskentelevä Hála kuvailee Kiinassa vallitsevaa ajattelua.
– Kommunistipuolueen satavuotisjuhlavuonna puolueen johto (toveri Xi Jinping sen keskiössä) uskoo vihdoin – yrityksen ja erehdyksen jälkeen – kehittäneensä ”kaikenkattavan järjestelmän” valtavan maan ja väestön hallitsemiseksi yhdistämällä leninistiseen valtiorakennelmaan valittuja, kapitalistisesta tuotantomallista omaksuttuja mekanismeja ja hyödyntämällä edistyksellistä digiteknologiaa, hän toteaa.
Järjestelmä on hänen mukaansa tiukan hierarkkinen, ja kommunistipuolueen asema sen huipulla on ehdoton.
– Käytännössä vallan monopolia käyttää puolueen ylin porras ja sen ”ydin”, ”kansan johtaja – Xi, Hála kirjoittaa Viron kansainvälisen turvallisuus- ja puolustuskeskuksen (ICDS) julkaisemassa artikkelissa.
Kohti kommunistisen Kiinan ykkösasemaa
Vuoteen 2021 mennessä on käynyt Hálan mukaan yhä selvemmäksi, että Kiinan kommunistipuolueella on mielestään nyt historiallinen mahdollisuus edistää omaa visiotaan maailmanjärjestyksestä ja innovatiivisesta yhden puolueen diktatuurista.
Kansainvälisillä pelikentillä Kiina pyrkii hänen mukaansa ohittamaan olemassa olevat, pääosin USA-vetoiset liittoumat ja luomaan oman, kahdenvälisiin suhteisiin perustuvan valtioiden verkoston.
– Missä tahansa kahdenvälisessä järjestelyssä – muutamaa poikkeusta kenties lukuun ottamatta – Kiina on määritelmällisesti vahvempi osapuoli, Hála sanoo.
Kun kahdenväliset kumppanuudet ovat lopulta saavuttaneet ylivoiman suhteessa vanhoihin liittoumiin, Kiinan kommunistipuolueen ei hänen mukaansa enää tarvitse piitata ”universaaleista” läntisistä arvoista, vaan se voi alistaa muut noudattamaan Pekingistä saneltuja prioriteetteja, joista merkittävin on puolueen oma ylivalta-asema.
– Kun länsi keskittyi 21. vuosisadan kahden ensimmäisen vuosikymmenen ajan näkemään päiväunia ”lähentymisestä”, Kiinan kommunistinen puolue onnistui keksimään itsensä uudelleen ja rakentamaan vuoden 1989 tuhkasta vahvan leninistisen, teknologiaan nojaavan yksipuoluediktatuurin. Kun kommunismin romahduksesta neuvostoblokin sisällä on kulunut 30 vuotta, Kiinan uusi teknoleninismi on noussut uskottavasti haastamaan sitä liberaalia demokratiaa, jonka olimme liian pitkään ottaneet annettuna, Hála toteaa.
