Kiinan kiinnostus Eurooppa-yhteyksiin ja Arktisille alueille herättää paljon huomiota, mutta Kiinan pääpainopiste Uusi Silkkitie-aloitteessa on sen lähialueilla Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa. EU:n osalta Kiina on pisimmällä Välimerellä, jossa käydään kovaa kilpailua satamista. Kiina kehittää hallitsemaansa Pireuksen satamaa voimakkaasti.
Kiinan presidentti Xi Jinping julkisti seitsenosaisen Uusi Silkkitie-aloitteen kesällä 2013. Aloitteen tärkein osa on Merten Silkkitie sekä sitä tukevat lukuisat satamahankkeet, joilla Kiina lisää vaikutusvaltaa.
Suomessa on ollut paljon puhetta rautatieyhteyksistä Kiinasta Keski-Aasian ja Venäjän kautta Valko-Venäjälle ja EU-maihin. Rautatiet ovat kuitenkin vain pieni osa jättimäistä 900 miljardin dollarin Silkkitiet- eli BRI-kokonaisuutta (Belt and Road Initiative), joka tukee Kiinan geopoliittisia tavoitteita.
Kiinan geopoliittinen visio toteutuu
Kiina on päässyt BRI-aloitteita toteuttaessaan hämmentävän pitkälle. Osaselitys vauhdille on se, että BRI-kyltin alle koottiin toimia, jotka olivat osin valmiina. Esimerkiksi rautateiden osalta on voitu keskittyä pieniin parannuksiin sekä liikenteen nopeuden lisäämiseen.
Tuoreet tutkimukset paljastavat, että Kiinan geopoliittinen visio toteutuu laajasti ilman isoa hälyä. Kiinan BRI-aloitekokonaisuuden etenemistä eriteltiin EUGEO-konferenssissa Irlannissa toukokuun puolivälissä.
Kiinan ensisijainen tavoite on taata energian ja raaka-aineiden saatavuus Silkkiteitä pitkin. Samalla se pyrkii nostamaan korkean arvonlisäyksen tuotteiden osuutta viennistä. Mukana on kotimaisiakin tavoitteita, kuten halu vakauttaa Keski-Kiinan ja maan länsiosan maakuntia, joissa on esiintynyt levottomuuksia ja terrorismia.
Kiina korostaa aloitteissaan kauppaa ja liikennettä, mutta se hakee myös poliittista koordinaatiota. Tutkija László Gere Budapestissa toimivasta Paigeo-instituutista toteaa, että BRI-aloitteilla on iso merkitys EU:lle uusien yhteyksien avaajina. Kiinalla ja EU:lla on lisäksi yhteinen pyrkimys vakauttaa tilannetta Keski-Aasiassa.
Venäjälle ei saada isoja hyötyjä
Paigeo-instituutin Venäjä-tutkija Katalin Miklós huomauttaa, että EU:n TEN-T-verkkohankkeen ja Silkkitie-aloitteen välille etsitään synergiaa. Puolan Brest ja Unkarin-Slovakin-Ukrainan raja-alueiden kolmio voivat nousta tärkeiksi rahtiliikenteen solmukohdiksi.
Silkkitien talouskäytävistä kaksi suuntautuu Eurooppaan. Niitä tärkeämpiä ovat kehittämiskäytävät Kiinasta Indokiinan niemimaalle (Thaimaa, Malesia jne.), Indonesiaan, Filippiineille, Sri Lankaan, Bangladeshiin ja Intiaan, Pakistaniin sekä Keski- ja Länsi-Aasiaan. Afrikassa on monia kohteita, kuten Djibouti, Tansania, Gabon ja Ghana.
Venäjä suhtautui BRI-aloitteeseen aluksi viileästi. Presidentti Vladimir Putin otti asiaan kantaa vasta vuonna 2015. Professori Vladimir Kolosov Venäjän tiedeakatemiasta kertoo, että Venäjä jää ilman Kiinan lupaamia etuja. Vienti Venäjältä Kiinaan on kasvanut vain minimaalisesti eivätkä suunnitelmat nopeista junayhteyksistä toteudu.
”Venäjän johdolle Kiina on kuitenkin konservatiivisen yhteiskuntapolitiikan malli”, Kolosov arvioi. Sen vuoksi Kreml ylistää Silkkitie-aloitteita, vaikka Venäjä ei niistä juuri hyödy.
HANNU TAAVITSAINEN
