Hyökkäys Taiwaniin on noussut brittilehti The Timesin mukaan yhdeksi keskeisimmistä keskustelunaiheista Kiinassa. Taustalla ovat kiinalaisten nationalistien vaatimukset saaren sotilaallisesta haltuunotosta aikana, jolloin muun maailman huomio kohdistuu koronaviruspandemiaan.
Kiinalaisissa sosiaalisen median kanavissa yhä useampi kommentaattori sanoo globaalin koronakriisin tarjoavan otollisen tilaisuuden kapinallisena maakuntana pidetyn Taiwanin palauttamiseksi väkivalloin manner-Kiinan yhteyteen, lehti kertoo.
Kiinan presidentti Xi Jinping on aiemmin julistanut Taiwanin liittämisen ohjelmalliseksi tavoitteeksi, joka tulee saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. Kiinan asevoimat ovat viime kuukausina lisänneet harjoitteluaan saaren tuntumassa.
– Yhdistämistavoite voidaan ehkä saavuttaa etuajassa, Pekingissä toimivan Renmin-yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Jin Canrong sanoo kiinalaisella uutissivustolla.
Kiinan kommunistipuolueen julkaiseman Global Times -lehden päätoimittaja Hu Xijing puolestaan toppuuttelee vaatimuksia pikaisesta miehityksestä. Taiwanin sotilaallinen haltuunotto kävisi hänen mukaansa Kiinan asevoimilta helposti sinänsä, mutta yhteenottoon USA:n kanssa maa ei vielä ole valmis.
Taiwanin valtaus kannattaisi Hun mielestä toteuttaa vasta sitten, kun Kiina on ensin varmistanut vankan sotilaallisen yliotteen lähimpänä manner-Kiinaa sijaitsevasta saariketjusta ja syrjäyttänyt USA:n maailman johtavana talousmahtina.
Taiwan ei taivu
Amerikkalaistutkija Drew Thompson kertoo seuranneensa Kiinan viimeaikaista sapelinkalistelua huolestuneena.
Singaporen kansallisen yliopiston vierailevana tutkijana toimiva Thompson, entinen Yhdysvaltain puolustushallinnon virkamies, arvioi Presidentti Xi Jinpingin katsovan, että lunastaakseen paikkansa historiassa hänen on kyettävä yhtä merkittäviin saavutuksiin kuin menneiden vuosisatojen tarunhohtoiset keisarit.
– Vain Taiwanin jälleenyhdistäminen on riittävä saavutus Xin perinnöksi. Thompson sanoo Foreign Policy -lehdessä.
– Taiwan ei kuitenkaan mukaudu Kiinan suunnitelmiin, vaan kaikki trendit saarella viittaavat poliittiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen eriytymiseen mannermaasta. Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen on juuri valittu toiselle kaudelle. Hän pitää lujasti kiinni vuoropuhelusta tasavertaisuuden pohjalta ja Kiinan Yksi Kiina -linjaa tunnustamatta, Thompson toteaa.
”Liian iso riski”
Vaikka isku Taiwaniin houkuttelisi Kiinan johtoa, Thompson ei pidä sitä vielä lähivuosina todennäköisenä.
– Kiinan johtajat ovat kaikkea muuta kuin varmoja kommunistipuolueen kyvystä säilyä vallassa. He ovat miltei vainoharhaisia korostaen jatkuvasti kohtaamiaan uhkia ja riskejä – niin sisäisiä kuin ulkoisia, hän sanoo.
Kiinan turvallisuusministeriön yhteydessä toimivan ajatushautomon kerrotaan hänen mukaansa kehottaneen maan johtajia varautumaan aseelliseen konfliktiin Yhdysvaltojen kanssa tilanteessa, jossa koronakriisi on kääntänyt kansainvälisen ilmapiirin Kiinan kannalta aiempaa kielteisemmäksi.
– Presidentti Donald Trumpin ennakoimattomuus ja hänen hallintonsa järkkymätön tuki Taiwanille tekevät Xille mahdottomaksi uskoa kiinalaishaukkoja, jotka väittävät, että Yhdysvallat ei uskaltaisi maksaa sitä hintaa, joka sille Taiwanin puolustamisesta koituisi, Thompson toteaa.
