Länsimaiden sinisilmäinen suhtautuminen globalisaatioon on luonut amerikkalaistutkija Andrew A. Michtan mukaan olosuhteet, jotka saattavat mahdollistaa Kiinan nousun maailman johtavaksi talous- ja sotilasmahdiksi.
– Wuhanin viruspandemian myötä länsi on lopulta havahtumassa siihen tosiasiaan, että päästyään vuosikymmenten ajan esteettömästi hyödyntämään teknologiaamme, tutkimustamme, koulutusinstituutioitamme ja markkinoitamme Kiinasta on muodostunut uhka kylmän sodan jälkeiselle liberaalille ja demokraattiselle maailmanjärjestykselle, Michta sanoo virolaisessa Diplomaatia-lehdessä.
Kylmän sodan päätyttyä lännessä sorruttiin hänen mukaansa puhumaan ”historian lopusta” ja kuvittelemaan, että ideologisten taistelujen aika olisi peruuttamattomasti ohi. Kiinan vientivetoisen modernisaation uskottiin vääjäämättä johtavan maan vaurastuvan keskiluokan vaatimuksesta maan poliittisen järjestelmän avautumiseen.
– Kursorisenkin silmäyksen siihen, mitä historiassa on tapahtunut, kun valtiot teollistuvat nopeasti, olisi pitänyt riittää sen ymmärtämiseen, että ”globalisaatiokokeilusta” nouseva Kiina on todennäköisesti entistä nationalistisempi ja geopoliittisesti uhmakkaampi, hän toteaa.
Jo ennen koronaviruspandemiaakin oli hänen mukaansa nähtävissä runsaasti merkkejä siitä, että Kiinasta on kovaa vauhtia kehittymässä lännen vaikein vastustaja jopa satoihin vuosiin.
– Jos pandemian aiheuttamalla tragedialla on hopeareunus, niin se on globalisaation aikakauden tuleminen lopulta tiensä päähän. Yhdysvallat ja vähitellen myös sen eurooppalaiset liittolaiset ovat heräämässä siihen tosiseikkaan, että se, mitä ylistettiin ”vapaakauppana” ei ollut mitään sinnepäinkään, hän sanoo.
Michta on George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaani ja entinen Yhdysvaltain laivastoakatemian professori.
Tavoitteena Euroopan alistaminen
Euroopan kannalta tilanne on Michtan mukaan erityisen hälyttävä, koska Kiinan kommunistijohto on onnistunut ulottamaan lonkeronsa syvälle eurooppalaiseen politiikkaan ja talouteen. Myös Kiinan sotilaallinen läsnäolo Euroopassa on lisääntynyt, mistä esimerkkeinä hän mainitsee kiinalaisten laivasto-osastojen liikkeisiin Välimerellä, Itämerellä ja arktisilla vesillä.
– Kiinan kansantasavalta tavoittelee yhä suurempaa vaikutusvaltaa Euroopan talouteen ja pyrkii lopulta alistamaan maanosan myös poliittiseen vasallisuhteeseen, Michta varoittaa.
Lännen tulisi hänen mukaansa luoda nopeassa tahdissa yhteinen Kiina-strategia, joka muun muassa rajoittaisi merkittävästi Kiinan investointeja Eurooppaan ja patoaisi maan länteen kohdistamia informaatio-operaatioita.
– Yhdysvalloilla ja Euroopalla on nyt viimeiset hetket vastata kattavasti ja koordinoidusti Kiinan lännessä toteuttamiin vihamielisiin yrityskaappauksiin. Niin kauan kuin kommunistipuolue pysyy vallassa, Kiinasta ei tule kansainvälisen järjestelmän vastuullista toimijaa, eikä sitä pidä sellaisena kohdella, Michta toteaa.
– Kiina on edelleen totalitaarinen valtio, jossa 90 miljoonan jäsenen kommunistipuolue on alistanut valtaansa 1,4 miljardia ihmistä. Maan hallinnon tärkein tavoite on vallan säilyttäminen ja kaiken vastustuksen murskaaminen. On aika palata perusasioiden äärelle siinä, mitä tulee liberaalin demokratian ja kommunismin yhteensovittamisen mahdottomuuteen. ”Jos huomaat olevasi kuopassa, lakkaa kaivamasta”, kuten sanonta kuuluu. Ennen kuin on liian myöhäistä, hän sanoo.
