Satelliittikuvassa näkyi Kiinan sotaharjoitukseen osallistunut lentotukialus Liaoning ja kymmeniä muita laivoja. LEHTIKUVA/AFP

Kiina ohitti Venäjän asevalmistajana

Kiina on noussut maailman toiseksi suurimmaksi asetuottajaksi.

Ylivoimaisesti suurin asevalmistaja on Yhdysvallat ja perinteinen kakkonen Venäjä on nyt kolmantena muun muassa Tukholman rauhantutkimuslaitos SIPRIn tilastoimalla ns. kuolemankauppiaiden listalla.

Tosin aiemmin Kiinan aseteollisuuden volyymia on avoimuuden puutteen takia ollut vaikea luotettavasti mitata. Siksi SIPRIn listaamista maailman sadan suurimman aseita tuottavan yhtiön listalta on puuttunut kiinalaisia yhtiöitä, joten kokonaisvolyymi on jouduttu arvioimaan muilla mittareilla.

Nyt 20 suurimman yhtiön joukossa ovat kiinalaiset AVIC, NORINCO, CETC ja CSGC, joiden yhteenlasketun tuotannon arvioidaan vuosina 2015-2017 olleen noin 54 miljardin US dollarin arvoinen.

Suurin asevalmistaja on edelleen Lockheed Martin perässään niin ikään yhdysvaltalaiset Boeing, Northrop Grumman ja Raytheon.

Venäjältä listalla ovat Almaz-Antey, United Aircraft ja United Shipbuilding. Läntisen Euroopan suurimmat asevalmistajat ovat Airbus Group sekä ranskalainen Thales ja Italian Leonardo.

Vielä vuosituhannen alussa Kiina tunnettiin lähinnä ns. kevytaseiden tuottajana, mutta sen jälkeen se on alkanut tuottaa huipputeknologisia aseita hävittäjistä sotalaivoihin. NATO-maista Turkki on ostanut siltä usean miljardin arvoisen ohjuspuolustusjärjestelmän.

Kiinalaisten yhtiöiden tuotanto eroaa muista suurista siinä, että yhtiöt erikoistuvat yhden linjan tuotantoon kuten ilmasotasektoriin. Muut isot yhtiöt tuottavat yleensä sekä ilmassa, maalla että merellä käytettävää sotakalustoa.

Kiinan tuotantoa on avoimuuden puutteen takia kuitenkin edelleen muita maita vaikeampi mitata.

Viime vuonna kiinalainen Ziyan esitteli autonomiseen toimintaan kykeneviä lennokkeja, joissa kameran ohella on konetuliaseet. Kysymys on robotisoidusta toiminnasta, jota ihminen ei enää ohjaa eli ns. tappajaroboteista.

Genevessä käydään YK:n puitteissa valtioiden kesken neuvotteluja autonomisista aseista.

Huoli robottiaseista

Tietoisuus niiden vaaroista on kasvussa ja muun muassa tuhannet tekoälyn kehittämisen ja robotiikan sektoreilla työskentelevät ovat liittyneet vaatimuksiin robottiaseiden kieltämiseksi.

Esimerkiksi teknologiajätti Google on työntekijöidensä aloitteesta kokonaan kieltäytynyt osallistumasta robottiaseiden kehittelyyn, vaikka moni yhtiö lobbaa niiden puolesta.

Maailmalla on syntynyt kansainvälinen robottiaseiden vastainen kampanja, jossa vaikuttajina toimivat muun muassa monet eri maiden teknologia-alan akateemikot. Tilanne muistuttaa toisen maailmansodan jälkeistä aikaa, jolloin ydinaseen kehittämiseen osallistuneet tieteentekijät perustivat liikkeen ydinaseiden kieltämiseksi.

Yhä useammat valtiot ovat vaatineet robottiasekieltoa ennen kuin niitä ajetaan sotilaskäyttöön konflikteissa. Täysin autonomisia aseita saatettaisiin käyttää myös sotatilanteiden ulkopuolella esimerkiksi ihmisoikeuksien loukkauksiin.

Myös järjestelmien hakkerointi ja vikatilanteet asettaisivat sekä siviilit että asejärjestelmiä käyttävät joukot suureen vaaraan.

Hyvin kyseenalaista on, voisiko täysin autonominen asejärjestelmä erottaa siviili- ja sotilaskohteet toisistaan humanitaarisen oikeuden edellyttämällä tavalla.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt