Pekingin Tiananmenin aukiolla nautitaan kasvaneesta elintasosta. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Risto Murto: Kiina kääntyi Eurooppaan

Yli miljardin kiinalaisen elintaso on noussut nopeasti.

Maailmantalouden suurin yksittäinen muutos viimeisten vuosikymmenten aikana on ollut Kiinan tuleminen keskeiseksi osaksi kansainvälistä taloutta. Se on ollut erityisen positiivinen asia yli miljardille kiinalaiselle, joiden elintaso on noussut nopeasti. Myös monet länsimaiset yritykset ja lukuisat kuluttajat ovat hyötyneet kiinalaisten tuotteista ja Kiinan vientimarkkinoista.

Kauppavirrat ovat tänä päivänä Kiinan ja teollisuusmaiden välillä suuria. Esimerkiksi EU:lle Kiina on heti USA:n jälkeen toiseksi suurin vientimarkkina ja suurin yksittäinen tuonnin lähtömaa. Suomelle Kiina on ollut noin viidenneksi suurin vientimaa.

Viime viikot kauppasota USA:n ja Kiinan välillä on ottanut ensimmäisiä askeleitaan. Yhdysvallat on uhannut rankaisutulleilla Kiinaa, joka on vastannut vastaavilla uhkauksilla. Kiinaa on syytetty omien yritysten ja markkinoiden suosimisesta. Lisäksi Kiinan maine immateriaalioikeuksien kunnioittamisen suhteen on huono.

Kauppasodan suhteen tilanne näyttää tällä hetkellä huolestuttavalta. Presidentti Donald Trump on ollut hyvin konsistentti vapaan kaupan kriitikko ja juuri tässä asiassa presidentillä on toimivaltaa. Kiinalle asiasta tulee helposti huomattava arvovaltakysymys.

Teollisuusmailla talouden integraatio ei tapahdu pelkästään tavaroiden ja palveluiden vaihdon kautta. Yritysten ja sijoittajien investoinnit liikkuvat myös laajalti maiden välillä. Tämä on luonnollinen osa globaalia markkinataloutta.

Myös Kiinasta ulkomaille suuntautuneet investoinnit ovat olleet kasvussa. Ensin rahavirrat suuntautuivat riskittömiin sijoitusvaihtoehtoihin. Kiina on tänä päivänäkin suurin yksittäinen ulkomainen USA:n valtion rahoittaja.

Viimeisen vuosikymmenen aikana kiinalaiset ovat lisänneet myös riskipitoisempia sijoituksia. Käytännössä tämä on tarkoittanut yritysostojen ja tuotannollisten investointien kasvua. Tämä on tuttua myös Suomessa.

Kiinan politiikassa tapahtui kuitenkin selkeä muutos vuoden 2016 loppupuolella, kun Kiinan viranomaiset alkoivat rajoittamaan merkittävästi yritysten investointeja länsimaihin. Sen jälkeen erityisesti USA:ssa kiinalaisten uudet yritysostot loppuivat kuin seinään.

Politiikan muutoksen taustalla on nähtävästi ollut huoli investointien holtittomuudesta. Tämä näkyy myös viranomaisten viime vuonna antamista linjauksista sille, mitä aloja suositaan ja mitä ei. Kiinan viranomaiset haluavat rajoittaa erityisesti sijoituksia kiinteistöihin, hotelleihin, viihdeteollisuuteen ja jalkapalloon. Jalkapallojoukkueen AC Milanin kiinalainen omistaja ei siis todennäköisesti tule saamaan kiinalaisia kollegoita esimerkiksi Englannin liigasta.

Suositeltuja alueita kansainvälisiin sijoituksiin kuuluvat mm. energia, teknologia, raaka-aineet ja maatalous. Alueissa näkyy selvästi Kiinan keskushallinnon kokonaisnäkemys valtiolle hyödyllisistä toimialoista.

Mielenkiintoisesti yritysostot ja investoinnit eivät ole vastaavalla tavalla loppuneet Euroopassa kuin USA:ssa. Tämä on näkynyt myös Suomessa, missä tuorein esimerkki on kiinalaisen metsäyhtiön alustava kiinnostus investoida isoon biojalostamoon Kemijärvellä. Investoinnit Eurooppaan voisivat kuitenkin vielä moninkertaistua, jos Kiina seuraa teollisuusmaiden tietä. Suhteessa talouteen Kiinan ulkomaiset suorat teolliset sijoitukset ovat vielä pieniä.

Tosin aivan täysin kivuttomasti sijoitukset eivät ole edenneet Euroopassakaan. Tuorein esimerkki löytyy autoteollisuudesta. Henkilöautoja valmistava Volvo Cars on ollut kiinalaisten sijoitusten näyttävä onnistuminen. Kiinalainen omistaja Geely Group onnistui kääntämään yhtiön ja Volvon henkilöautomerkin nousuun. Kun Geely osti yllättäen merkittävät vähemmistöomistukset pörssilistatuista Volvo Trucksista ja Daimlerista, keskustelu kääntyi nopeasti kriittiseksi sekä Ruotsissa ja Saksassa.

Suomelle Kiinan investointieurot ovat edelleen mahdollisuus. Samalla Suomenkin kannattaa olla EU-rintamassa mukana vaatimassa järkeviä pelisääntöjä ja vastavuoroisuutta EU:n ja Kiinan suhteissa. Avoimet ja sääntöjen mukaan toimivat markkinat ovat tässäkin Suomen etu.

Risto Murto

Risto Murto

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt