Maat ovat pyrkineet YK:n budjettikomiteassa leikkaamaan pääsihteeri Antonio Guterresin alaisuudessa toimivan ihmisoikeustoimiston rahoitusta. Ihmisoikeudet muodostavat kehityksen sekä rauhan ja turvallisuuden kanssa YK:n toiminnan kolme peruspilaria.
Ihmisoikeuksien asemaa YK:ssa päätettiin toiminnallisesti ja rahoituksellisesti vahvistaa vuonna 2014, kun maailmanjärjestö totesi epäonnistuneensa ihmisoikeuksien suojelemisessa muun muassa Sri Lankassa, jossa edellisinä vuosina oli sisällissodan jälkimainingeissa tapahtunut julmia massamurhia.
Tuolloin järjestön pääsihteerin alaisuuteen perustettiin ihmisoikeuksien puolustamiseksi korkean tason virka, jonka haltijan tuli huolehtia siitä, että jatkossa ihmisoikeudet ovat läpileikkaava teema YK:n kaikissa toiminnoissa.
Nyt Kiina ja Venäjä ovat onnistuneet hiljaisella mutta voimakkaalla lobbauksella leikkaamaan toimiston henkilöresursseihin ja toimintoihin tarkoitettua rahoitusta maailmanjärjestön budjettikomiteassa. Myös Genevessä toimivan ihmisoikeuksien korkean komissaarin (UNHCR) määrärahoja on leikattu.
Nykyinen komissaari Zeid Hussein on ilmoittanut jäävänsä pois komissaarin virasta siksi, että hänen työnsä on kansainvälisen tuen ja rahoituksen puutteessa joutunut kestämättömään tilanteeseen. Aiemmin tämä vuonna Husseinin piti puhua YK:n turvaneuvostossa Syyrian ihmisoikeustilanteesta. Venäjä esti puheen pitämisen sillä perusteella, ettei turvaneuvosto ollut sopiva foorumi asian käsittelylle.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin edustajat sanovat YK:n budjettiasioita käsittelevän 5. komitean muuttuneen nyt ihmisoikeuksien kamppailukentäksi.
Heidän mukaansa turvaneuvostoa ei voi estää antamasta maailmanjärjestön peruskirjan mukaista valtuutusta ihmisoikeustyölle, mutta budjettikomiteassa Kiina ja Venäjä voivat heikentää työn rahoitusta. Tukea ne saavat erityisesti mailta jotka muodollisesti tukevat YK:n ihmisoikeustyötä, mutta eivät tosiasiassa pidä siitä.
Erityisesti Kiinan nähdään käyttävän hyväkseen nykyistä kansainvälisen tilanteen neuvottomuutta ja rikkonaisuutta. Se on Yhdysvaltain jälkeen YK:n suurin rahoittaja, joka nyt pyrkii heikentämään järjestön ihmisoikeustyön rahoitusta ja ajamaan omaa ”yhteiskunnalliseen harmoniaan” perustuvaa ohjelmaansa ihmisoikeuksien tilalle.
Myös Kiinan mittavat investoinnit yhä useammassa kehitysmaassa, ovat saaneet monet jäsenvaltiot tukemaan sen pyrkimyksiä.
Tiibet taustalla
Tänä vuonna YK:n ihmisoikeusedustajat ja Kiina ovat olleet napit vastakkain erityisesti Kiinan vuonna 1951 itseensä liittämän Tiibetin tapahtumista.
Helmikuussa YK edustajat vaativat Kiinaa vapauttamaan tiibetiläisten kielellisiä oikeuksia puolustaneen Tashi Wangchukin, joka odottaa tuomiota separatismiin yllyttämisestä. Äskettäin Tiibetin ihmisoikeuskeskus kertoi myös Tsegon Gyalista, joka tuomittiin niin ikään separatismiin yllyttämisestä kolmeksi vuodeksi vankeuteen.
YK:n mielivaltaisia pidätyksiä tutkiva työryhmä totesi, ettei rangaistukselle ole minkäänlaista laillista perustaa.
Tiibetissä tapahtuu jatkuvasti mielivaltaisia pidätyksiä, joissa kiinniotetut tuomitaan suljetuissa oikeudenkäynneissä pitkiin rangaistuksiin.
Pidätysten ja tuomioiden lukumäärästä on vaikea saada tarkkaa tietoa, koska Kiinan viranomaiset ovat rajoittaneet voimakkaasti tiedonkulkua Tiibetistä. Asioista ulkomaailmalle kertovilla tiibetiläisillä on itsellään vankeuteen joutumisen vaara jo pelkän tuomioita koskevan informaation levittämisestä.
Kiina ei myöskään ole päästänyt YK:n ihmisoikeusraportoijia vierailemaan Tiibetissä.
