Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.). LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Kiertotalouden ohjelmalla puututtaisiin myös ylikulutukseen

Kiertotaloudesta on aikomus tehdä Suomen talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä.

Ympäristöministeriön keskiviikkona julkaiseman ohjelman tavoitteena on ”hillitä luonnonvarojen ylikulutusta, ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä sekä vahvistaa taloutta ja työllisyyttä”. Ohjelman valmistellut työryhmä ehdottaa, että valtioneuvosto asettaa konkreettisen ja kunnianhimoisen tavoitteen luonnonvarojen kestävälle käytölle.

Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi sisältää suosituksia ja 41 toimenpide-ehdotusta. Ohjelmaehdotusta on valmistellut noin 250 hallinnon, järjestöjen, elinkeinoelämän sekä tutkimuslaitosten edustajaa. Valmistelua tuki myös kansalaisten kiertotalousraati.

– Kiertotalousohjelma on laaja-alainen ja sen tavoitteet tukevat Suomen edelläkävijyyttä. Se mahdollistaa toteutuessaan kestävän hyvinvoinnin rakentamisen. Tarvitsemme koko suomalaisen yhteiskunnan muutoksen, jotta lineaarisesta taloudesta voidaan siirtyä ympäristö- ja taloushaasteisiin ratkaisuja tarjoavaan kiertotalouteen, ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen toteaa.

Hänen mukaansa siirtymä kiertotalouteen on Suomelle merkittävä mahdollisuus.

– Hallitusohjelman kunnianhimoiset tavoitteet esimerkiksi hiilineutraalisuudesta ja Suomen edelläkävijyydestä kiertotaloudessa ovat antaneet suunnan myös ohjelmatyömme päätavoitteille. Hallitus arvioi ohjelmansa toteutumista ensi keväänä. Silloin se myös näyttää suunnan sille, mitä on koronan jälkeinen elinkeino- ja ympäristöpolitiikka. Siihen tämä ohjelma antaa ratkaisuja, Karhinen sanoo.

Ohjausryhmä ehdottaa, että vuonna 2035 primääriraaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa. Lisäksi ohjelmassa ehdotetaan, että resurssituottavuus ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuvat vuoteen 2035 mennessä

Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan hallitus tekee ohjelman pohjalta periaatepäätöksen, joka lähetetään lausuntokierrokselle alkuvuodesta.

– Suomi on vasta kiertotalouden alkutaipaleella. Ilmastopolitiikassa on nähty, miten määrälliset tavoitteet vauhdittavat ja konkretisoivat työtä. Siksi myös kiertotaloustyöhön tarvitaan nyt konkreettiset tavoitteet. Kestävyyskriisin ratkaisemiseksi Suomi tarvitsee uuden suunnan, johon kiertotalousohjelma antaa askelmerkit. Niiden toteuttamiseen tarvitaan niin valtiota kuin kuntia sekä yrityksiltä uudenlaista tuotesuunnittelua, innovaatioita ja yhteistyötä, Mikkonen sanoo.

Omistamisen sijasta tuote palveluna -ratkaisuja

Kiertotalouden eteneminen edellyttää ”palvelullistamista” eli tuote palveluna -liiketoimintamalleja niin yritys- kuin kuluttajamarkkinoille. Asiakkaat, yritykset ja kotitaloudet, saavat tuotteen tuoman hyödyn palveluina ilman, että heidän täytyy itse omistaa tai ylläpitää tuotetta.

Yrityksille ”palvelullistaminen” avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja pitkiä asiakassuhteita, kun ne esimerkiksi sitoutuvat korjaamaan, huoltamaan ja ylläpitämään tuotetta sekä ottamaan tuotteen – ja sen sisältämät resurssit – käytön jälkeen hyödynnettäväksi.

”Palvelullistamista” täytyy tukea kehittämällä lainsäädäntöä, taloudellisia kannusteita ja verotusta. Lisäksi kansalaisia täytyy auttaa löytämään kiertotalouspalveluja ja parantaa niiden houkuttelevuutta.

Luonnonvarojen käytön kansallinen sopimus

Verotuksen, lainsäädännön ja julkisten investointien on ympäristöministeriön mukaan tuettava kiertotaloutta.

Hallitusohjelman mukaisessa kestävän kehityksen verouudistuksessa pitää siis arvioida mahdollisuuksia hinnoitella luonnonvaroja. Kiertotalouteen tulee ohjata julkista rahoitusta mukaan lukien EU:n elpymisinstrumentin rahoitusta sekä parantaa rahoituksen vaikuttavuutta.

Kiertotalous edellyttää yhteistyötä ekosysteemeissä, joissa toisistaan riippuvaiset arvoketjun tai eri sektoreiden toimijat kehittävät uusia ratkaisuja. Suomeen on perustettava ekosysteemien kehitys- ja kasvukiihdyttämöjä.

Julkisella sektorilla on hankittava ja suunniteltava vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja rakentamisessa, liikkumisessa sekä energia- ja infrastruktuurihankkeissa.

Kiertotalous ei toteudu ilman tekijöitä. Ohjelma nostaa esille erityisesti energia- ja materiaali-intensiivisen teollisuuden, kiinteistö- ja rakennusalan sekä kunnat ja alueet.

Ohjelmassa ehdotetaan luonnonvarojen käytön kansallista sopimusta, johon yritykset ja kunnat voivat liittyä ja tehdä vapaaehtoisia sitoumuksia luonnonvarojen käytön vähentämiseksi, uusiomateriaalien käytön lisäämiseksi sekä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan edistämiseksi.

Kuntien ja alueiden ehdotetaan sisällyttävän kiertotalouden osaksi kuntastrategiaa, johtamista ja budjetointia. Kuntien ja alueellisten ekosysteemien tukemiseksi tulee perustaa kansallinen osaamisverkosto.

Rakentamisen ympäristövaikutusten vähentämiseksi ohjelmassa suositellaan valtionhallintoa, kuntia ja alan yrityksiä ottamaan käyttöön taloudellisia kannusteita ja hankintakäytäntöjä, jotta alalle syntyy kilpailua hiilineutraalin kiertotalouden ratkaisuilla. Myös rakentamisen ja kaavoituksen ohjausta pitää kehittää kiertotaloutta tukevaksi.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt