Verkkouutiset

Kieltääkö laki 10 euron leikkauksen lapsilisään? Tätä on perusoikeusfundamentalismi

Ylikireä perustuslain tulkinta ajaa asiantuntijat ja lainsäätäjät törmäyskurssille.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ajatellaanpa, että hallitus haluaisi leikata noin 100 euron suuruista kuukausittaista lapsilisää 90 euroon. Oppositiosta taas ehdotettaisiin, että lapsilisää tulisi pikemminkin korottaa 110 euroon kuukaudessa.

Perustuslain 19. pykälän kolmannen kohdan mukaan julkisen vallan on ”tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu”.

– Jos katsottaisiin kapeasti tämän pykälän valossa, todettaisiin, että perustuslain mukainen on vain nykyinen taso ja perustuslain vastainen se hallituksen esittämä leikkaus. Mutta annapa olla, kun oppositio esittää samassa käsittelyssä, että se olisi 110 euroa. Tällä ajattelulla päädyttäisiin siihen, että se nykytilannekin on perustuslain vastainen, koska on olemassa ehdotus, joka paremmin turvaa tämän pykälän mukaisen perusoikeuden, Ben Zyskowicz selvittää Verkkouutisille.

Esimerkki on kärjistetty, mutta avaa asiaa, jota juristitaustainen pitkän linjan kokoomuksen kansanedustaja pitää aidosti ongelmallisena. Kyse on perusoikeusfundamentalismista.

Ben Zyskowicz nostaa toiseksi esimerkiksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan pöydällä juuri olleen sote-aluejaon. Johtavat valtiosääntöasiantuntijat, professorit Tuomas Ojanen ja Juha Lavapuro pyörsivät valiokunnalle antamissaan asiantuntijalausunnoissaan aiemmat puheensa siitä, miten 18 alueen malli olisi kompastumassa perustuslakiin. Verkkouutiset kertoi asiasta tässä.

Lavapuro ja Ojanen kuuluvat perustuslakivaliokunnan eniten käyttämiin asiantuntijoihin. He perustelivat näkemystään 18 alueen mallin perustuslakiongelmista sillä, että se toteuttaisi ”perusoikeuksia merkittävästi heikommin” kuin vaihtoehtoiset sote-ratkaisut. Tällä viitattiin tuolloin keskustelussa olleeseen 12 sote-alueen malliin.

100 euron lapsilisää ei siis voisi hyväksyä, jos tarjolla on 110 euron lapsilisä.

Ben Zyskowicz toteaa tällaisen tulkinnan saaneen perustuslakivaliokunnan käsittelyssä kuitenkin ”täystyrmäyksen”.

Mikä ihmeen perusoikeusfundamentalismi?

Käsite ei ole Ben Zyskowiczin omaa käsialaa. Sen on luonut professori Markku Helin. Hän on verrannut erittäin tiukkaa perusoikeuksien tulkintatapaa uskonnolliseen fundamentalismiin.

”Perusoikeuksien asema on tässä ajatustavassa sama kuin Raamatun kristillisessä ja Koraanin islamilaisessa fundamentalismissa. Kaikki viisaus löytyy tekstistä eikä vapauden aluetta ole, vaan päinvastoin tulkitsijan velvollisuus on konkretisoida Sanan sisältö”, Helin kirjoitti artikkelissaan Perusoikeuksilla argumentoinnista vuonna 2012.

– Perustuslain pääperiaate on kansanvaltaisuusperiaate ja se, että eduskunnalla on lainsäädäntövalta. Totta kai perustuslain perusoikeus- ja muut säädökset koskevat myös eduskuntaa. Mutta jos niille annetaan hyvin kireä tulkinta, kaventaa se eduskunnan harkintavaltaa, Ben Zyskowicz sanoo.

Juuri lainsäätäjän harkintamarginaalin ja samalla kansanvallan kapenemisessa piilee hänen mielestään perusoikeusfundamentalismin suurin vaara.

– Kynnyksen, että asia katsotaan perustuslain vastaiseksi, on oltava aika korkealla. Ei niin että joka kerta, kun on joku epämiellyttävä juttu, todetaan, ettei tämä toteuta parhaiten perusoikeutta ja katsotaan se perustuslain vastaiseksi, Zyskowicz sanoo.

Hänen mukaansa olisi ennemmin mietittävä minimitasoa, johon perustuslain kyseinen pykälä velvoittaa.

Ben Zyskowicz teroittaa, ettei kyseenalaista valtiosääntöasiantuntijoiden osaamista. Kyse on tulkintaopista ja siihen tihkuvasta henkilökohtaisesta maailmankatsomuksesta, ei puoluepolitiikasta.

– Suhtaudutko esimerkiksi markkinoiden hyväksikäyttöön ja markkinallistamiseen positiivisesti vai onko sinulla lähtökohtaisesti negatiivinen käsitys markkinallistamisesta, jolloin varmaan myös pidät sote-uudistukseen sisältyvää tietynasteista yksityistämistä ongelmana, hän toteaa.

”Suosiolla markkinaskeptikko”

Esimerkkejä eturivin asiantuntijoiden tällaisista asenteista ei ole vaikea löytää. Perustuslakivaliokunnan käyttämät asiantuntijat, professorit Veli-Pekka Viljanen, Tuomas Ojanen ja Kaarlo Tuori kritisoivat vuonna 2011 markkinaehtoisuutta ja yksityistämistä kovin sanoin tästä löytyvässä Ylen haastattelussa.

Tuori varoitti pelottavasta yksityistämisvimmasta ja totesi ”pahalta näyttää”, puhuessaan sosiaali- ja terveyshallinnon ”yksityistämisbuumista”. Professori Viljanen taas sanoi, että ”julkishallinon privatisointi kaiken kattavana ideologiana on yksittäisten ihmisten kannalta vaarallinen.” Hänen mielestään yhtäläisten sote-palveluiden takaaminen yksityisessä palvelutuotannossa on ”liki mahdotonta”.

Tuomas Ojanen taas tunnustautui tuolloin Ylen mukaan ”suosiolla markkinaskeptikoksi”.

– Talousliberalismi on ottamassa valtaansa suomalaisenkin yhteiskunnan, hän totesi.

– Meillä on niskan päällä ajattelutapa, että heti kun jokin julkinen palvelu hoidetaan viranomaiskoneiston ulkopuolella, niin se on kertaheitolla hoidettu paremmin, tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin, Ojanen jatkoi

Professorin mukaan hyvän hallinnon periaatteet ja ihmisten perusoikeudet ovat tämän vuoksi ”jatkuvassa vaarassa”.

Kun Ojaselta kysyttiin, miksi viranomainen on yksityistä yritystä parempi julkisten palveluiden hoitaja, vastasi hän, että ”viranomaiseen kohdistuu perustuslaista ja hallintolaista alkaen suuri joukko sellaisia laadukkaan ja luotettavan toiminnan vaatimuksia, joita ei yksityisiin toimijoihin automaattisesti kohdistu”.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)