Maahanmuuttajataustaiset hoitajat kertovat, että heidän hankkimansa ammatillinen koulutus ja työelämä vastaavat melko hyvin toisiaan. Kuitenkin työelämässä tarvittavaa kielitaitoa tulisi vahvistaa enemmän sekä koulutuksen aikana että työelämässä. Koulutuksen pitäisi olla myös laajempaa ja syvempää kuin pelkkää alakohtaista sanastoa.
Kielikoulutuksen pitäisi myös antaa valmiudet työyhteisön jäseneksi tulemiseen, työtehtävistä suoriutumisen lisäksi.
Sekä hoitajat että työnantajat ovat samaa mieltä kielitaidon määräävästä vaikutuksesta työnhaussa. Englanninkielisiä koulutuksia pidetään kyseenalaisina työelämän kannalta, sillä suomen kielen taito on välttämättömyys.
Maahanmuuttajataustaisten vahvuuksiksi työnantajat mainitsevat muun muassa asiakkaiden kohtelun, kunnioituksen ja aidon läsnäolon.
Yksilöllisesti kutsumusammattiin
Selvityksessä suositellaan työnhaun yksilöllistämistä siten, ettei maahanmuuttajaa nähtäisi vähemmistökulttuurin edustajana vaan hoitoalan ammattilaisena, joka tarvitsee uudessa työpaikassa tukea kaikkien uusien hoitajien tavoin.
Sosiaali- ja terveysala tarvitsee eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia työntekijöitä mahdollisesti kipeämmin kuin mikään muu ala työn kokonaisvaltaisuuden ja yhteistyön välttämättömyyden vuoksi. Hoitoalan työ on vaativaa, mutta alalle pääsevät kokevat usein olevansa kutsumusammatissaan eivätkä maahanmuuttajataustaiset työntekijät ole tästä poikkeus.
Laadullisessa selvityksessä haastateltiin yhtätoista vuosina 2009–2010 valmistunutta lähihoitajaa ja seitsemän esimiestä pääkaupunkiseudulta. Kaikki lähihoitajat olivat eri maista ja puhuivat eri äidinkieliä. Haastatellut esimiehet työskentelivät pääkaupunkiseudun vanhuspalvelujen yksiköissä.
On omat haasteet mutta kyllä pärjää! Maahanmuuttajalähihoitajien polkuja työelämään ja kokemuksia työyhteisön jäseneksi tulemisesta -julkaisun on tehnyt Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.
