Koronavuosia kannattaa pehmittää ottamalla valtion velkaa. Siitä ei Kai Mykkäsen mukaan ole kiistaa. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Kai Mykkänen: Kevyemmät verot, enemmän työpaikkoja palveluihin

Minkälaisen alun haluamme Suomelle koronan jälkeen, kirjoittaja kysyy.

Koronavuosia kannattaa pehmittää ottamalla valtion velkaa. Siitä ei ole kiistaa. Siitä ei ole kyse, kun vertaillaan opposition vaihtoehtobudjetteja hallituksen esitykseen.

Sen sijaan kysymys on siitä, millaisen uuden alun haluamme Suomelle koronan jälkeen. Hallituksen suunnitelmat keskittyvät julkista sektoria kasvattaviin uudistuksiin. Velkakierteen hallitus tasapainottaisi joskus vuosikymmenen lopussa. Tällaisen polun päässä julkisen sektorin osuus Suomen taloudesta paisuu. Kokonaisveroaste jää pysyvästi korkeammalle tasolle koronan jälkeen.

Sille on vaihtoehto. Sitä tarkoitamme meidän vaihtoehtobudjetillamme. Keventäisimme keskituloisen suomalaisen palkkaveroja 500 eurolla vuodessa. Lisäksi tuplaisimme kotitalousvähennyksen Ruotsin tasoon. Laajentaisimme sen korjaus- ja huoltotöihin. Yhteensä näillä keinoilla panostaisimme staattisesti laskien yli 1,2 miljardia euroa ensi vuonna siihen, että suomalaisilla olisi enemmän mahdollisuuksia ostaa toistensa työtä palveluina.

Perussuomalaiset sanovat olevansa veronkeventäjiä, mutta me esitämme palkkaverojen keventämistä ja kotitalousvähennyksen laajentamista kymmenkertaisella mittakaavalla heidän vaihtoehtobudjettiinsa nähden. Siis kymmenkertaisella. Emmekä tee sitä lisävelalla, vaan vähentäisimme velkaantumista miljardilla eurolla jo ensi vuonna. Perussuomalaisten vaihtoehdossa velkaantuminen osuu kymmenien miljoonien eurojen tarkkuudella samaan kuin hallitus.

Suomen ensimmäinen itsenäinen vuosisata oli teollisuuden huikean nousun ansiota. Nyt on aika leventää hartioita erityisesti siinä kohtaa, missä ne ovat olleet kapeita. Tehdään koronan jälkeiseen Suomeen palvelutalouden uusi alku.

Kyse ei ole rikkaiden herkusta. Kyse on siitä, että tällä hetkellä keskituloisen täytyy tienata yli 400 euroa lisää bruttopalkkaa, jotta olisi varaa ostaa palveluna työ, jonka tekijälle jää 150 euroa käteen. Verokiila haukkaa siis pääosan välistä, jos suomalainen yrittää työllistää toisen suomalaisen. Onko tässä mitään järkeä? Ja keitä palvelusektorin kapeus kirpaisee eniten? Itse asiassa heitä, joilla on liian vähän töitä, kun palvelutyö on Suomessa liian kallista teetettäväksi.

Ehdotamme veroelvytystä, mutta emme lisävelan varaan. Karsimme kannustinloukkuja aiheuttavien tulonsiirtojen tasoa maltillisesti ja löydämme muita säästöjä. Siksi vaihtoehdossamme määrärahat ovat staattisesti noin 2 miljardia euroa hallituksen esitystä pienemmät, vaikka panostamme esimerkiksi koulutukseen hallitusta enemmän pysyviä menolisäyksiä. Tästä 2 miljardin euron nettosäästöstä käytämme karkeasti toisen miljardin kokonaisveroasteen keventämiseen ja toisen miljardin hallitusta pienempään velanottoon, siis staattisesti laskien.

Miljardeja ynnäillessä vielä oleellisempaa on se, mitä vaihtoehtomme tarkoittaisi 3-5 vuoden päähän. Silloin ei puhuta staattisista laskelmista, vaan dynaamiset vaikutukset astuvat kuvaan. Esitämme vaihtoehdossamme työllisyysuudistukset, joiden avulla työssä olevien määrä kasvaisi Suomessa yli 100 000 henkilöllä. Työpaikkojen ja ostovoiman kautta saisimme yhteensä noin 4 miljardia euroa tasapainoisemman vuosittaisen julkisen talouden.

Työllisyyttä lisäävät uudistukset on tehtävä, jotta pelastamme hyvinvoinnin Suomessa ylivelkaantumiselta ja vähennämme pitkäaikaistyöttömiksi tuomittujen määrää. Korona ei ole hyvä syy lykätä näitä päätöksiä. Ne vaikuttavat joka tapauksessa muutaman vuoden viiveellä. Ja muutaman vuoden päästä me tarvitsemme ne vaikutukset näkyviin kipeästi. Tehdään päätöksiä nyt ja turvataan hyvinvoinnin perusta.

 

Kai Mykkänen

Kai Mykkänen

Kai Mykkänen on kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt