Julkistalouden professorin Roope Uusitalo Helsingin yliopistosta murehtii kestävyysvajeen katoamista keskusteluista ennen vaaleja.
– Eduskuntavaalien alla murheet julkisen talouden tilasta eivät enää ole kovin muodikkaita. Gallupien tulevaksi pääministereiksi ennustama Anti Rinne (sd) ei halua leikkauslistoista kuullakaan, Uusitalo kirjoittaa Suomen Kuvalehden näkökulmapalstalla.
Varaa näyttää hänen mukaansa nyt olevan palvelujen parantamiseen, suuriin investointeihin ja jopa veronalennuksiin.
– Onko kestävyysvaje siis historiaa, vai oliko se alkujaankin valtionvarainministeriön vedätystä julkisten menojen karsimiseksi? Valitettavasti ei kumpaakaan, Uusitalo toteaa.
Julkisen talouden kestävyysvajeessa on hänen mukaansa pohjimmiltaan kyse väestön ikääntymisestä. Suurempi määrä eläkeläisiä tarkoittaa suurempia eläke- ja sotemenoja, kun taas tulot kasvavat menoja hitaammin.
Viime viikkoina taloustieteilijät ovat väitelleet korkotason ja kasvuvauhdin vaikutuksista julkisen talouden kestävyyteen. Jos korkotaso jäisi talouskasvua pienemmäksi, mikä tahansa alijäämä johtaisi aikanaan kestävään velkasuhteeseen bruttokansantuotteeseen nähden.
Korkojen pysyminen nollan lähellä ei kuitenkaan Uusitalon mukaan ratkaise kestävyysongelmia.
– Matalat korot alentavat valtion velan hoitomenoja. Samalla kuitenkin eläkesijoitusten tuotto laskee. Julkiseen sektoriin kuuluvilla eläkeyhtiöillä on kaksinkertainen määrä sijoituksia valtion velkaan verrattuna, hän painottaa.
Uusitalo on talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja. Nykyisen neuvoston toimikausi päättyy nyt maaliskuun lopussa.
Lue myös:
