Keskustan kansanedustaja Martti Talja on huolissaan laajenevien poliittisten työtaistelujen vaikutuksesta ihmisten arkeen ja Suomen talous- ja työllisyyskehitykseen.
– Ammattiliittojen tehtävä on valvoa jäsentensä etuja. Sen ymmärrän. Jos lapset ja vanhukset kuitenkin jäävät päiväkodeissa, kouluissa ja vanhainkodeissa ilman ruokaa ollaan liian pitkällä, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenenä toimiva Martti Talja sanoo.
Talja toteaa, että työtaistelutoimilla on myös vakavat vaikutukset talouden kasvuun ja työllisyyden paranemiseen.
Keskustan kansanedustaja kannustaa osapuolia hakeutumaan pikaisesti yhteiseen neuvottelupöytään.
Ratkaisu voisi Taljan mielestä olla eduskunnan käsiteltävänä olevan työaikalain täydentäminen sen sijaan, että esitystä pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisesta viedään eteenpäin. Samaa on ehdotettu myös hallituksen puolelta.
– Paikallisen eli työpaikoilla tapahtuvan sopimisen tulisi tavalla tai toisella edetä. Kysymys kuuluu, miten se tehdään niin, että sopimisen mahdollisuudet aidosti lisääntyvät, mutta samalla huolehditaan turvasta työntekijän kannalta. Ennen muuta ammattiyhdistysliikkeellä olisi nyt todellinen mahdollisuus esittää oma ratkaisunsa, Talja sanoo.
Talja on itse valmis siihen, että jos paikallinen sopiminen etenee, sen vastapainoksi parannetaan lainsäädännöllä pätkä- ja silpputyöläisten ja yksinyrittäjien asemaa.
– Näiden ihmisten tilannetta kohentaa jo hyväksytty reaaliaikainen tulorekisteri, joka mahdollistaa palkan ja etuuksien ajallisen yhteensovittamisen. Tällöin ihminen ei jää ilman tuloja ottaessaan vastaan lyhytaikaistakaan työsuhdetta. Mutta varmasti paljon parannettavaa vielä on.
Hän sanoo ymmärtäneensä, että pätkä- ja silpputyöläisten ja yksinyrittäjien aseman parantaminen on myös ammattiyhdistysliikkeen tavoite.
– Tämä on omaa ajatteluani, mutta voisiko ainakin osa ratkaisua työmarkkinakiistaan löytyä tästä, Talja kysyy.
