Annika Saarikko. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Keskustajohtaja lisäisi suomalaisten ja venäläisten yhteyksiä

Annika Saarikon mukaan Kiinan ja länsimaiden suhteessa korostuu erilaisten yhteiskuntamallien kohtaaminen.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon mukaan tämä asettaa haasteen sekä EU:lle että Suomelle.

– Maailmassa on uudelleen viriämässä vertailu yhteiskuntamallien paremmuudesta. Se näkyy tuoreeltaan esimerkiksi keskustelussa siitä, miten hyvin eri maat pystyvät vastaamaan pandemiaan, Saarikko sanoi Paasikivi-Seurassa tiistaina.

Hänen mukaansa EU:n on onnistuttava perusasioissa.

– Onnistuminen omissa asioissamme on myös viesti kaikkialle maailmaan siitä, että moniarvoinen demokratia on menestyvä ja tavoittelemisen arvoinen yhteiskuntamalli.

Kiina-suhteiden hoitoa Saarikko kuvailee tärkeäksi ja luonteeltaan tasapainoiluksi kaupallisten intressien, periaatteiden ja kansallisen turvallisuuskysymysten välillä.

– Kiina on tulevien vuosikymmenten suurin muuttuja. Suhde Kiinaan on tärkeä ja se tulee hoitaa taitavasti ja rakentavasti. Miten suhtaudumme Kiinan toimintaan omalla maaperällämme, on oltava selvää. Meidän tulee tunnistaa kansallisen turvallisuuden kysymykset aiempaa paremmin, myös puhtaan kaupallisissa tai teknisissä asioissa, Saarikko totesi.

Keskustan puheenjohtaja kertoi EU:n kannattajana olevansa pettynyt ja huolissaan EU:n nykytilasta, ja penää parempaan isojen asioiden hoitoa EU:n puitteissa.

Koronapandemian hoidossa EU ei ole näyttänyt parastaan. Myös terrorismin torjunnassa, maahanmuuttoasioissa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä Saarikko haluaa parempia tuloksia EU-pöydistä.

– Ei enemmän EU:ta. Mutta kyllä, parempaa EU:ta, Saarikko summasi.

USA- ja Venäjä-suhteita kehitettävä

Saarikon korosti sekä Yhdysvaltain että Venäjän osalta myös kahdenvälisten suhteiden kehittämistä. Jotkut Suomelle tärkeät asiat, kuten arktiset kysymykset tai Venäjä-suhteiden hoito, eivät onnistu vain EU:n puitteissa toimimalla.

Venäjä-keskusteluun Saarikko toivoo syvällisyyttä.

– Venäjän suunnasta, EU:n ja Venäjän välisistä suhteista sekä Suomen johtopäätöksistä näissä asioissa on keskusteltava nykyistä perusteellisemmin.

EU:n Venäjä-strategiassa Saarikko näkee päivittämisen tarpeen.

– Olen huolissani syvällisen Venäjä-analyysin puutteesta ja sukupolveni Venäjä-osaamisesta. Keskustelu Suomen ja Venäjän suhteissa on kiteytynyt kinasteluun johtajiemme Twitter-viesteistä.

– Keskustelu EU:n ja Venäjän välisistä suhteista kulminoitui EU:n ulkoasioiden korkean edustajan vierailuun Moskovassa ja kritiikkiin hänen onnistumisestaan neuvotteluissa. Tällä hetkellä EU:n ja Venäjän suhde on sekaannuksen tilassa. Suomella, jolla on EU:n pisin ulkoraja Venäjän naapurina, tulee olla keskeinen rooli myös EU:n Venäjä-politiikassa. EU:n tulee myös päivittää Venäjä-strategiansa, hän sanoi.

Saarikko ilmaisi myös lämpimän tukensa tasavallan presidentti Sauli Niinistön aloitteelle järjestää huippukokoustasoinen tapaaminen Helsingin hengessä vuonna 2025.

– On tärkeää, että otamme roolia myös USA-Venäjä-suhteen rakentamisessa. Hyödynnämme osaamistamme ja naapuruuttamme Venäjän kanssa. On nähtävissä, että Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteissa riittää tulevina vuosina työsarkaa, Saarikko arvioi.

Ylätason poliittisen keskustelun lisäksi Saarikko haluaa edistää jokapäiväisiä yhteyksiä tavallisten suomalaisten ja venäläisten välillä sekä lisätä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan tasolla.

– Tässä hankalassa poliittisessa tilanteessa ratkaisu pitäisi hakea ruohonjuuritasolta. Tähän meidän tulee hyödyntää EU:n raja-alueiden rahoitusta ja pohjoisen ulottuvuuden henkeä konkreettisen tason Venäjä yhteistyössä. Voimme tehdä paljon ihmisten kesken.

Myös Yhdysvaltojen ja Suomen välisissä suhteissa Saarikko näkee mahdollisuuksia kansalaisten välillä sekä osavaltiotasolla tehtävässä yhteistyössä. Koulutussektorin lisäksi hän haluaa kohentaa biotalouteen, puhtaaseen teknologiaan sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvää yhteistyötä Suomen ja Yhdysvaltojen välillä.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan rakentamisessa Saarikko korostaa hallituksen ja presidentin välistä yhteistyötä sekä hallituksen sisäisen yhteistyön merkitystä.

– Ulkopolitiikka on politiikan haara, jossa meillä tulee ja voi olla ainoastaan yksi yhteinen linja. Hallituksen ja presidentin välinen yhteistyö on oltava saumatonta. Sen on toimittava puhtaan ulkopoliittisissa kysymyksissä kuin EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta.

– Haluan niin ikään painottaa presidentin roolin tärkeyttä ulkopolitiikan hoidossa. Mielestäni on Suomen etu ja rikkaus, että meillä on presidentti, joka voi toimessaan keskittyä ulkopolitiikan hoitamiseen, Saarikko linjasi.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt