Pääministeri Juha Sipilä (vasemmalla) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Suvi Hautanen: Keskusta toivoo jatkoa porvarihallitukselle

Keskustalle voisi kelvata myös kakkospuolueen paikka Petteri Orpon hallituksessa.

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä asetti poikkeuksellisesti ehtoja yhteistyölle SDP:n kanssa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Sipilä ilmoitti painokkaasti poliittisessa tilannekatsauksessaan keskustan puoluekokouksessa:

”Keskusta ei ole valmis sellaiseen hallitukseen, joka romuttaa tämän hallituksen perinnön. Saimme edelliseltä hallitukselta perinnöksi lahoavan kansantalouden. Nyt se on peruskorjattu. Perustus, rakenteet ja julkisivukin ovat nyt loistavassa kunnossa. Varsinkin pääoppositiopuolueen osalta on esitetty toimia, jotka riskeeraisivat talouden perustukset. Tähän emme ole valmiita – emme missään oloissa.”

Vaikka Sipilä sanoi myöhemmin tiedotustilaisuudessa, ettei hän torju yhteistyötä SDP:n kanssa, niin kannanotoista oli tulkittavissa, että keskustassa on haluja jatkaa yhteistyötä kokoomuksen kanssa.

Vaikka Sipilä tavoittelee luonnollisesti jatkoa omalle pääministerin pestilleen, niin keskustassa ei poissuljeta myöskään sitä vaihtoehtoa, että keskusta voisi olla kakkospuolue kokoomuksen Petteri Orpon johtamassa hallituksessa.

Verkkouutisille arvioidaan, että keskustan kannatuksen pitäisi olla siinä tapauksessa lähempänä kahtakymmentä prosenttia, vaikka puolue jäisikin vaaleissa hopeasijalle. Jos kannatus olisi lähempänä viittätoista prosenttia, puolue todennäköisesti katsoisi parhaaksi lähteä hakemaan vauhtia oppositiosta.

Vaikka yhteistyö kokoomuksen ja keskustan välillä ei ole ollut Sipilän hallituksessa niin auvoisaa kuin Matti Vanhasen II:n, sinivihreän hallituksen aikana, niin yhteistyö Sipilän ja Orpon välillä on ilmeisen mutkatonta ja he vaikuttavat luottavan toisiinsa.

Sinipunasta kolmen kaupaksi

Kokoomuksessa on jo asennoiduttu sinipunahallitukseen ja haisteltu yhteistyötä Antti Rinteen SDP:n kanssa. Pitkään on näyttänyt sitä, ettei keskusta pysty punnertamaan mukaan taistoon pääministeripuolueen paikasta, mutta Ylen tuore gallup antoi viitteitä sitä, että keskustan kannatus on piristymässä.

Keskustan puoluekokouksessa tuntuma siitä, että keskustan kannatus on lähdössä nousuun, vahvistui. Puolueväki oli rauhallisin, mutta luottavaisin mielin. Juha Sipilällä oli esittää vakuuttavia tuloksia. Hallitus on pitkälti saavuttanut talouspoliittiset tavoitteensa: julkinen talous on tasapainotettu ja jopa mahdottomana pidetty työllisyystavoite on täyttymässä. On aika asettaa uusia tavoitteita, joista keskustan kenttäväki pitäisi saada innostumaan.

Samalla keskustalla on varaa kuittailla SDP:n Antti Rinteelle. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi sen vielä suoremmin kuin Sipilä puoluekokoukselle pitämässään puheessa:

”SDP:n kannanottoja ja melkoisen katteettomia lupauksia seuratessa voi sanoa, että demarien nousu suurimmaksi puolueeksi näyttää tarkoittavan paluuta siihen politiikkaan, joka vei viime vaalikaudella Suomen lamaan, työttömyyteen ja korviaan myöten velkoihin.”

Antti Rinteen holtittomat vaalilupaukset ovat selvästikin säikäyttäneet keskustan. Samalla Kaikkonen muisti varoitella sinipunasta:

”Yhdessä sinipunapuolueet ovat saattaneet Suomen niin vakaviin ongelmiin, että holhoukseen joutuminen on ollut lähellä.”

Työmarkkinoita uudistamaan vapaammin käsin

Poliittisessa tilannekatsauksessaan Juha Sipilä viitoitti tietä seuraavalle hallitukselle. Keskusta tavoittelee ensi vaalikaudella keskimäärin 2-2,5 prosentin talouskasvua ja 75 prosentin työllisyyttä.

Asialistalla on sosiaaliturvan uudistaminen nykyistä yksinkertaisemmaksi ja joustavammaksi, joka ”kannustaa ja velvoittaakin pienenkin työn vastaanottamiseen”. Näillä reunaehdoilla ei saada riitaa aikaiseksi kokoomuksen kanssa.

Tärkeänä asiana Sipilä otti tiedotustilaisuudessa erikseen esille paikallisen sopimisen, jonka laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin ei onnistunut tällä vaalikaudella. Ensi vaalikaudella keskusta ja kokoomus tuskin sitoisivat käsiään kilpailukykysopimuksella, joka rajoitti uudistusten tekemistä tällä vaalikaudella.

Sipilä näytti vihreää valoa myös työn verotuksen keventämiselle – erityisesti pieni- ja keskituloisille kohdistaen tosin, jotta työn vastaanottamisen kynnys madaltuisi.

Talouden kuntoon saattamisen jälkeen keskustalla ja kokoomuksella on nälkää jatkaa työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia, ja näissä kysymyksissä keskusta-oikeiston voi olla helpompi löytää keskenään yhteinen sävel kuin vasemmistopuolueiden kanssa. Apupuolueiksi keskustaoikeistolaiseen hallitukseen kelpaisivat RKP ja KD. Sinisten uskotaan saavan korkeintaan pari-kolme paikkaa eduskuntaan, eikä sillä vielä ministerin paikkaa irtoa.

Olisiko nyt blokkipolitiikan aika?

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on liputtanut punavihreän blokin puolesta, johon kuulusivat vasemmistoliitto, vihreät ja SDP. Antti Rinne ei ole lämmennyt hankkeelle, vaan hän on halunnut pitää auki yhteistyön mahdollisuuden myös kokoomuksen ja keskustan kanssa.

Mielenkiintoista olisi kuitenkin, jos punavihreä ja keskustaoikeistolainen blokki laatisivat kokonaisvaltaiset esitykset siitä, miten kumpikin blokki uudistaisi sosiaaliturvaa, työmarkkinoita ja verotusta ensi vaalikaudella. Silloin äänestäjät voisivat ratkaista, mihin suuntaan enemmistö haluaa Suomea kehitettävän.

Yksi kysymys voi kuitenkin katkaista tien porvarihallituksen jatkolta, ja se on sote-uudistus. Jos sote-uudistus kaatuu jommankumman hallituspuolueen toimesta syksyllä eduskunnassa, se rikkoo kokoomuksen ja keskustan välit – ja välit voivat mennä poikki pitkäksi aikaa. Silloin voittajana olisi vain ja ainoastaan SDP, joka pääsisi kuninkaantekijän paikalle.

Suvi Hautanen

Suvi Hautanen

Suvi Hautanen on Verkkouutisten toimittaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt