Ekonomistien kommenteissa Euroopan keskuspankin uusiin elvytystoimiin nousee esiin kolme asiaa: lisäelvytys, deflaatio ja Italia.
Pankkikonserni Nordean asiantuntijat odottavat, että EKP tulee viimeistään syksyllä tekemään lisää elvytystä.
Velkakirjojen osto-ohjelmaa voidaan Nordean rahamarkkinakatsauksen mukaan todennäköisesti kasvattaa jopa 2 000 miljardiin euroon, kun valtioiden velkaantuminen nousee uusiin ennätyksiin.
EKP kasvatti velkakirjojen osto-ohjelman kokoa torstaina 600 miljardilla eurolla 1350 miljardiin euroon. Lisäksi ostot jatkuvat ainakin ensi vuoden kesäkuun loppuun, ja erääntyviä sijoituksia sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2022 loppuun asti.
– Ei mitenkään yllättävä päätös. Valtioiden velkaantumisen vuoksi ostettava ei ainakaan lopu kesken, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu toteaa Twitterissä.
Myös Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi, että keskuspankkituki ei ole loppumassa vähään aikaan eikä sen jälkeenkään.
– Kaikella on kuitenkin rajansa, hän twiittaa.
Suuri huoli deflaatiosta
Torstain lehdistötilaisuudessa EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde turvautui Nordean asiantuntijoiden mielestä jälleen pitkälti ennalta kirjoitettuihin varovaisiin vastauksiin, ja tilaisuuden anti jäi laihaksi.
Swedbank Suomen pääekonomisti Heidi Schauman ei myöskään havainnut suuria yllätyksiä EKP:n lehdistötilaisuudessa. Hän arvioi Twitterissä, että Lagarde oli hyvin luottavainen. Tilaisuudessa kuitenkin nousi esiin suuri huoli deflaatiosta.
Myös Koivu muistuttaa, että EKP:n uusissa ennusteissa pohjainflaatio vuonna 2022 on vain 0,9 prosenttia.
– Melkoinen deflaatioriski. Lisää elvytystä varmasti tulee vielä, hän twiittaa.
Hypo-pankin pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa, että jos inflaatio EKP:n oman ennusteen mukaan jää vielä vuosia alle mandaatin, se tarkoittaa liian kireän rahapolitiikan jatkumista. Nimelliskorko pysyy matalana, keskuspankin tase suurena ja inflaatio hitaana.
– Ei hyvä. Toinen menetetty vuosikymmen uhkaa, hän varoittaa.
Italia hyötyi heti eniten
OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen kertoo, että EKP:n ilmoitus osto-ohjelman kasvattamisesta hieman markkinaodotuksia enemmän laski välittömästi Italian valtionlainojen korkoja.
– Suomen koroissa näkyi lähinnä pienenä liikkeenä lyhyimmissä lainoissa, hän toteaa Twitterissä.
Myös Nordean von Gerich pitää suurimpanan hyötyjänä EKP:n päätöksistä ilman muuta Italiaa, mikä hänen mukaansa näkyi myös markkinoilla.
Nordean asiantuntijat huomauttavat katsauksessaan, että muidenkin eurovaltioiden on jo liian helppo ottaa uutta velkaa ja jakaa rahaa, kun velkakirjoille on lopulta iso ostaja. Toisaalta valtioiden velkataakat ovat niin massiivisia, ettei niitä veroja maksamalla kuitata.
Koronnostoja ei Nordean arvion mukaan ole ihan heti näköpiirissä. Velkaa onkin toki pankin mukaan helpompi hoitaa, jos keskuspankit pitävät korot matalalla ja reaalikorot negatiivisina.
Eurorahamarkkinakoroilla on sen sijaan laskuvaraa. Nordean asiantuntijoiden mukaan eurojärjestelmän ylilikviditeetti paisuu nyt valtavasti, ja euriboreille tulee laskupainetta.
EKP teki päätöksiä lisätä rahapoliittista elvytystä. PEPP-osto-ohjelma melkein tuplaantui 1350 mrd. euroon ja ostoja jatketaan ainakin kesään 2021. Ei mitenkään yllättävä päätös. Valtioiden velkaantumisen vuoksi ostettava ei ainakaan lopu kesken. https://t.co/YpMlBVG2c9
— Tuuli Koivu (@KoivuTuuli) June 4, 2020
Keskuspankkituki ei ole loppumassa vähään aikaan eikä sen jälkeenkään. Kaikella on kuitenkin rajansa. https://t.co/ZenbJaCS7Z
— Jan von Gerich (@JanVonGerich) June 4, 2020
No large surprises at today's ECB press conference. The highlights:
-A very confident Christine Lagarde.
-Large deflation worries
-additional bond purchases worth 600 bn.
Here is my take:https://t.co/ah8zEJOwdh— Heidi Schauman (@SchaumanHeidi) June 4, 2020
EKP:n uusissa ennusteissa pohjainflaatio v. 2022 on 0,9 %. Melkoinen deflaatioriski. Lisää elvytystä varmasti tulee vielä. https://t.co/5WFSpdRB89
— Tuuli Koivu (@KoivuTuuli) June 4, 2020
Jos inflaatio EKP:n oman ennusteen mukaan alle mandaatin vielä vuosia, tarkoittaa se LIIAN KIREÄN RAHAPOLITIIKAN JATKOA. Kireä rapo näkyy teorian mukaisesti: matalina nimelliskorkoina, suurena keskuspankin taseena, hitaana inflaationa. Ei hyvä. Toinen menetetty vuosikymmen uhkaa. https://t.co/OqRGq4ZQDT
— Juhana Brotherus (@JuhanaBrotherus) June 4, 2020
EKP:n ilmoitus PEPP-ohjelman kasvattamisesta hieman markkinaodotuksia enemmän laski välittömästi Italian valtionlainojen korkoja. Suomen koroissa näkyi lähinnä pienenä liikkeenä lyhyimmissä lainoissa. Spreadit kapenevat, pääjohtaja L. pic.twitter.com/bXnWirnimc
— Reijo Heiskanen (@Reiskanen) June 4, 2020
Suurin hyöytyjä EKP:n tämän päivän päätöksistä on ilman muuta Italia, ja se näkyi myös markkinoilla. https://t.co/o5yf2GvEnJ pic.twitter.com/qvXl89YGaS
— Jan von Gerich (@JanVonGerich) June 4, 2020
