– Sote-uudistus vie tilannetta parempaan suuntaan nykytilaan verrattuna. Se luo myös hyvän pohjan kehittää palveluiden tuottavuutta ja laatua tulevaisuudessa. Sen takia uudistus on parempi toteuttaa, kuin palata alkuruutuun, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Hänen mukaansa nykyisellä sote-mallilla ei ole varaa jatkaa. Kustannukset kasvavat kestämätöntä vauhtia ja samanaikaisesti palveluiden laatu sekä saatavuus rapautuvat.
– Uudistuksen lykkääminen hamaan tulevaisuuteen aiheuttaisi myös huomattavaa epätietoisuutta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien keskuudessa, sekä julkisella että yksityisellä puolella, Romakkaniemi sanoo tiedotteessaan.
Osa sote-uudistusta kohtaan esitetystä kritiikistä on Romakkaniemen mielestä perusteltua. Esimerkiksi viisi tai kuusi sote-aluetta ja täysi tilaaja-tuottaja malli johtaisi asiantuntijoiden ja selvitysten perusteella todennäköisesti parempaan tulokseen kustannussäästöjen, kilpailun, palveluiden laadun ja tasa-arvoisuuden kannalta.
– Suomeen sopivasta ideaalimallista ei olla kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen, vaikka useampi hallituskokoonpano ja kaikki eduskuntapuolueet ovat sitä yrittäneet. Päätöksen pitää tässä tilanteessa perustua arvioon siitä, viekö nyt esitetty malli sosiaali- ja terveyshuoltoa parempaan suuntaan vai ei. Vastaus on tässä tapauksessa ehdottomasti kyllä, Romakkaniemi sanoo.
Hänen mukaansa nyt annettu lakipaketti on vasta kehys uudistukselle.
– Keskeistä uudistuksen onnistumisen kannalta on sen toimeenpano ja kustannussäästöistä kiinnipitäminen. Lakien tehokas toimeenpano uusissa maakunnissa ratkaisee vähintään yhtä paljon lopputuloksesta kuin lait itse, Romakkaniemi sanoo.
Sote-uudistus parantaa kustannusten läpinäkyvyyttä, mikä auttaa tuottavuuskehityksen seuraamista ja säästötavoitteiden toteutumista. Riittävän laatu- ja kustannustason saavuttaminen edellyttää, että maakunnat ja tulevat hallitukset seuraavat tarkasti, miten kilpailu eri tuottajien välillä toteutuu.
Sote-uudistukseen liittyy myös EU-oikeudellinen ulottuvuus. Siinä on kyse lähinnä toimijoiden kilpailuneutraliteetista. Komissiolle notifiointi ei kuitenkaan anna asiaan mitään lopullista oikeusvarmuutta. Jos asia joskus päätyisi EU-tuomioistuimeen, on Romakkaniemen mukaan todennäköisesti edessä paluu hallituksen aiempaan malliin, jossa julkisesti omistetut toimijat on yhtiöitettävä.
– Julkisten toimijoiden yhtiöittäminen parantaisi järjestelmän läpinäkyvyyttä ja asettaisi kaikki palveluntuottajat samalle viivalle. Perustuslakivaliokunnan päätös tämän mallin hylkäämiselle oli näkemykseni mukaan enemmän poliittinen kuin juridinen. EU-tuomioistuimen päätös saattaisi kuitenkin korjata tämän asian, Romakkaniemi sanoo.
