Keskuskauppakamari: Sote-uudistuksessa ei pidä luoda uusia veroja

Keskuskauppakamarin johtajan mukaan sote-uudistus tarjoaa hyvän mahdollisuuden yksinkertaistaa nykyistä verojärjestelmää.

Hallitus pohtii parhaillaan, miten sote-palvelujen rahoitus kokonaisuudessaan järjestetään. Rahoitusmalli on ensisijaisesti valtiovetoinen. Uudistuksessa tärkeintä Keskuskauppakamarin mukaan on, että kenenkään palkkatulon verotus ei kiristy.

– Sote-uudistuksen tavoitteet ja hallitusohjelman verolinjaukset toteutuisivat parhaiten siten, että rahoitus kerätään osana valtion tuloveroa ja verotulot jaetaan sote-alueille erikseen sovittavien kriteerien mukaisesti, katsoo Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell.

Kemellin mielestä on tärkeää, että uudistuksessa ei luoda uusia verottajia tai veroja, sillä ne lisäävät riskiä verotuksen kiristymisestä.

– Sote-rahoituksen kerääminen osana valtion tuloveroa tarjoaisi hyvän mahdollisuuden jopa yksinkertaistaa verojärjestelmää, Kemell sanoo.

Uudistuksen yhteydessä kunnallisverolle tulisi säätää katto, jotta kokonaisveroaste ei nouse myöskään kunnallisveron kautta.

– Kuntien menot pienenevät merkittävästi, kun sote-palveluiden rahoitusvastuu siirtyy pois kunnilta. Kuntien on alennettava omaa veroprosenttiaan samassa suhteessa kuin vastaava rahoitus kerätään valtion verona, Kemell sanoo.

Kustannussäästöjen kannalta on tärkeää, että verotulojen jakaminen sote-alueille perustuu selkeisiin ja läpinäkyviin kriteereihin. Kriteerien tulee sisältää myös kannustimia, muuten kolmen miljardin euron kestävyysvajeen vähentämistavoitetta tuskin voidaan saavuttaa.

– Kannustimilla osa rahoituksesta voidaan sitoa sellaisten tavoitteiden saavuttamiseen, jotka vähentävät kokonaiskustannuksia. Tällaisia tekijöitä voisivat olla tiettyjen sairausmuotojen tai -tyyppien väheneminen ja ennaltaehkäisyn onnistuminen, Kemell luettelee.

Kommentit