Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat toteuttaneet tasa-arvosta työpaikoilla kyselyjä, joiden mukaan parannettavaa löytyy erityisesti tasa-arvosuunnitelmasta tiedottamisessa. Henkilöstön edustajien tietämys työpaikan tasa-arvosuunnitelmista, palkkakartoituksista ja toimenpiteistä oli usein puutteellista. Parannettavaa on myös suunnitelmassa sovittujen tasa-arvotoimenpiteiden seurannassa.
Tasa-arvosuunnitelman piirissä on työnantajakyselyn mukaan runsaat 90 prosenttia palkansaajista. Henkilöstömäärältään suurissa työpaikoissa tasa-arvosuunnitelmia tehdään jonkin verran pienempiä työpaikkoja enemmän. Palkansaajakyselyn mukaan tasa-arvosuunnitelma on tehty vain kahdessa kolmasosassa työpaikoista. Noin viidennes henkilöstön edustajista ei osannut sanoa, onko suunnitelma tehty. Molempien kyselyjen mukaan osalla työpaikoista, joissa suunnitelmaa ei oltu vielä tehty, se on tarkoitus tehdä lähiaikoina.
Palkkakartoituksen piirissä on työnantajakyselyn mukaan 80 prosenttia palkansaajista. Palkansaajakyselyn mukaan vajaalla 40 prosentilla työpaikoista palkkakartoitus on tehty. Palkansaajavastaajista lähemmäs 30 prosenttia ei osannut sanoa, oliko kartoitus tehty tai tekeillä. Molempien kyselyjen mukaan osalla työpaikoista, joissa kartoitusta ei oltu vielä tehty, se on tarkoitus tehdä lähiaikoina.
Perusteettomia palkkaeroja naisten ja miesten välillä todettiin työnantajakyselyn mukaan noin 10 prosentilla työpaikoista niissä tilanteissa, joissa palkkakartoitus oli laadittu. Vastaavissa tilanteissa palkansaajakyselyn mukaan perusteettomia palkkaeroja todettiin noin 17 prosentilla työpaikoista. Lähemmäs 30 prosenttia palkansaajavastaajista ei osannut sanoa, oliko perusteettomia palkkaeroja esiintynyt.
Työnantajakyselyn mukaan perusteettomiin palkkaeroihin oli puututtu kaikissa tapauksissa. Palkansaajakyselyn mukaan perusteettomiin palkkaeroihin oli puututtu 30 prosentissa työpaikoista. Kolmasosa palkansaajavastaajista ei osannut sanoa, oliko perusteettomiin palkkaeroihin puututtu.
Tasa-arvosuunnittelun todettiin edistäneen selvästi tai jonkin verran tasa-arvoa noin kolmanneksessa työpaikoista molempien kyselyjen mukaan. Työnantajakyselyn mukaan noin puolessa työpaikoista tasa-arvotilanne oli hyvä eikä erityistä edistämistarvetta ollut. Palkansaajakyselyn mukaan hyvä tilanne oli noin kolmasosassa työpaikoista. Tasa-arvosuunnittelun ei koettu parantaneen tasa-arvoa lainkaan noin viidenneksellä työpaikoista palkansaajakyselyn mukaan. Työnantajakyselyssä vastaava luku oli vajaa kahdeksan prosenttia.
Työnantajajärjestöjen kyselyyn saatiin yhteensä 1071 ja palkansaajajärjestöjen kyselyyn 1654 vastausta.
Kaikkien osapuolten on työpaikalla tunnettava vastuunsa
Tasa-arvoon mahdollisesti liittyvistä ongelmista on keskusjärjestöjen mielestä tärkeää käydä avointa ja rehellistä keskustelua työpaikoilla. Keskusjärjestöjen mielestä kaikkeen syrjintään on otettava jokaisella työpaikalla nollatoleranssi, joka käsittää myös seksuaalisen ja sukupuolisen häirinnän.
Osana tasa-arvosuunnittelua voidaan järjestöjen mukaan esimerkiksi laatia menettelytapaohjeet syrjintätapausten ehkäisyyn ja selvittämiseen. Vaikka syrjintään puuttuminen onkin erityisesti työnantajan velvollisuus, kaikkien osapuolten on työpaikalla tunnettava vastuunsa asiallisessa käyttäytymisessä ja syrjinnän ehkäisemisessä.
Tasa-arvolaki velvoittaa työnantajia edistämään tasa-arvoa työpaikalla yhteistyössä henkilöstön kanssa. Vähintään 30 työntekijän työpaikoilla on tehtävä tasa-arvosuunnitelma, johon tulee sisältyä palkkakartoitus.
Jos palkkaeroille ei ole hyväksyttävää syytä, työnantajan on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin.
Kannanotossa ovat mukana Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntatyönantajat KT, Valtion työmarkkinalaitos VTML, Kirkon työmarkkinalaitos kiT, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja korkeastikoulutettujen keskusjärjestö Akava.
