Helsingin vankilan selliosasto. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Keskimääräinen vankiluku on kasvanut

Pitkällä aikavälillä uusintarikollisuuden määrä on vähentynyt.

Rikosseuraamuslaitos on julkaissut vuoden 2019 tilastollisen vuosikirjan, josta saa ajankohtaisen kuvan laitoksen asiakas- ja vankimääristä sekä toiminnasta.

Vankien päivittäinen keskimäärä on laskenut 2000-luvun puolivälistä lähtien lukuun ottamatta vuosia 2016 ja 2019, jolloin vankimäärä nousi hieman, tiedotteessa todetaan.

Vuonna 2019 vankeja oli päivittäin keskimäärin 2 952, noin 40 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vankiluvun nousu johtui pääasiassa tutkintavankien määrän lisääntymisestä.

Tutkintavankien päivittäinen keskimäärä (639) nousi 17 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtuu vuoden 2019 alussa voimaan tulleesta uudistuksesta, jonka seurauksena poliisin tiloissa säilytettyjen tutkintavankien määrä vastaavasti väheni.

Vankeusvankien määrä sen sijaan väheni edelleen, ja päivittäinen keskimäärä oli 2 247 vuonna 2019.

Väkivaltarikoksista tuomitut on suurin vankiryhmä, vaikka heidän osuutensa on laskenut 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 2019 väkivaltarikoksista oli tuomittu runsas kolmannes vangeista (21 prosenttia henkirikoksista ja 16 prosenttia pahoinpitelyrikoksista).

Huumausainerikoksista tuomittujen osuus on noussut. Vuonna 2019 näiden osuus kaikista vankeusvangeista oli runsas viidennes (21 prosenttia). Vankeusvankien keski-ikä oli 37,2 vuotta.

Vuoden 2019 lopussa koko maassa oli 14 yhdyskuntaseuraamustoimistoa ja 26 vankilaa. Vankipaikoista oli suljetuissa vankiloissa 67 prosenttia ja avovankiloissa tai avovankila-osastoissa 33 prosenttia.

Ensikertaisten vankien osuus on noussut kymmenen viime vuoden aikana 32 prosentista 38 prosenttiin. Naisvankeja oli vuonna 2019 keskimäärin 228. Ulkomaalaisten osuus kaikista vangeista oli 17 prosenttia.

Vankiloista vapautui vuonna 2019 kaikkiaan 5 807 vankia, joista vankeusvankeja oli 3 138, sakkovankeja 1 389 ja tutkintavankeja 1 280. Runsas 40 prosenttia vankeusvangeista (1 316) suoritti rangaistusta enintään kolme kuukautta ja 12 prosenttia yli kaksi vuotta. Rangaistusajan keskipituus oli 10,9 kuukautta.

Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä kääntyi ensimmäistä kertaa kymmeneen vuotta jatkuneen laskusuunnan jälkeen nousuun. Nousu johtui paljolti yhdyskuntapalveluasiakkaiden määrän kasvusta, joka oli 7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2019 yhdyskuntaseuraamusasiakkaita oli päivittäin keskimäärin 3 031.

Yhdyskuntapalvelussa yleisin päärikos on liikennejuopumus (42 prosenttia). Seuraavaksi eniten oli omaisuusrikoksista (20 prosenttia) ja väkivaltarikoksista (14 prosenttia) tuomittuja. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaista keskimäärin yli puolet on työttömänä.

Vapautuneiden vankeusvankien uusintarikollisuus on pienentynyt vuosina 2006–2014 vapautuneiden välillä seitsemän prosenttiyksikköä.

Suurin muutos on tapahtunut ensimmäistä kertaa vapautuneiden ja naisvankien uusimisessa. Viimeisinä tilastointivuosina uusiminen on vakiintunut noin 60 prosenttiin.

Keskeisimmät uusimista ennustavat tekijät ovat vangin rikoshistoria ja ikä: moninkertaisilla vangeilla riski syyllistyä uusiin rikoksiin on suuri ja nuoret palaavat vankilaan todennäköisemmin kuin vanhat.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt