LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Ville Väyrynen: Keski-Suomen syöpäkirurgiaa näivetetään ohuin perustein

Kirjoittajan mukaan keskittämispolitiikan kriteerien pitäisi olla uskottavia.

Sosiaali- ja Terveysministeriöltä tuli viime viikolla jälleen uusi asetusluonnos koskien raskaan  kirurgian keskittämistä. Voimaantulopäiväksi oli hahmoteltu 1.1.2021 eli varsin pian. Asetuksen yksi johtoajatus on keskittää raskasta syöpäkirurgiaa keskussairaaloista yliopistoyksiköihin.

Muilla erityisvastuualueilla (ERVA) tilanne on suhteellisen ongelmaton. Aihe on kuitenkin ollut kivulias Itä-Suomen erva:lla, etenkin Jyväskylässä. Tämä johtuu siitä, että alueen yliopistosairaala(KYS) Kuopiossa on maan pienin yliopistosairaala ja Jyväskylässä toimiva Keski-Suomen Keskussairaala(KSKS) taas suurin keskussairaala. Nyt esitetty luonnos johtaisi syöpäkirurgisen toiminnan mittavaan supistamiseen Keski-Suomen alueella.

Kirjoitin aiheesta jo kolumnissani 25.1.2020. Vuodessa tilanne ei juurikaan ole muuttunut, enkä halua toistaa itseäni yksityiskohtien tai alueellisten voimasuhteiden osalta. Jyväskylässä maksa- ja haimakirurgiaa harjoittavana kirurgina en voi myöskään väittää olevani jäävi aiheen ympärillä käytävässä keskustelussa. En uskoisi kuitenkaan olevani ensimmäinen poliittisesti orientoitunut itselleen tärkeää asiaa puolustava kolumnisti.

Vaativien toimenpiteiden keskittämisessä sinänsä ei ole mitään väärää. Hämmästelen ainoastaan kriteereitä, joilla sitä ollaan tekemässä. Tällä hetkellä niitä on ainoastaan yksi, sairaalan mahdollinen yliopistostatus. Tämä siitäkin huolimatta, että ministeriön esittelyteksteissä viitataan toistuvasti laatuun, laajaan osaamiseen ja alhaisiin komplikaatiomääriin, jotka suurten leikkausmäärien yksiköissä saavutetaan. Silti keskustelu palaa aina lähtöruutuunsa, sairaalan kutsumanimeen, vailla minkäänlaista vaatimusta varsinaisen laadun osoittamisesta.

Kansainvälisten kriteereiden mukaan Jyväskylässä saavutetaan korkean volyymin raja suurimmassa osassa keskittämisuhan alaisista toimenpiteistä. Olemme tehneet sen hyväksyttävällä komplikaatioprofiililla ja pitkäaikaisennusteella. Vaikka yliopistostatus puuttuu on yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa tiivistä ja useita tutkimusprojekteja parhaillaankin käynnissä. Julkaisutoiminnan vireys on helppo tarkistaa tieteellisiltä hakukoneilta. Keski-Suomessa on siis jo saavutettu tilanne, jota keskittämistoimenpiteillä tavoitellaan.

Keskittämistoimia perustellaan sinänsä tavoiteltavilla tekijöillä. Ainoa kriteeri, jolla päätöksiä tehdään, ei kuitenkaan kerro millään tavalla näiden tekijöiden tilasta. Olisiko maassamme aika ryhtyä toimiin, joilla saisimme käyttöömme todellisia työkaluja toiminnan laadun mittaamiseksi ennen kuin teemme hankalasti korjattavia virheitä pelkästään mielikuvien pohjalta? Laatu pitää kyetä osoittamaan komplikaatioprosentein, pitkäaikaistuloksin ja toimenpidemäärin (sekä yksikkö- että kirurgikohtaisin). Toiminnan tuloksia tulee raportoida säännöllisesti vähintään kansallisissa kokouksissa ja mittareiden tulee olla yhteneviä. Tarvitsemme kansallisia laaturekistereitä.  Ennen kuin tähän päästään, ei mielestäni ole mitään perustetta vaarantaa syöpäkirurgista palvelua neljännesmiljoonalta keskisuomalaiselta.

Kysynkin vielä kerran hallituspuolueiden edustajilta ja erityisesti ministeri Krista Kiurulta,  onko yliopistostatuksen puuttuminen todellakin riittävä peruste ajaa perinteikäs, laatunsa osoittanut ja lukumääräisesti hyväksyttävällä tasolla oleva kirurginen toiminta Keski-Suomesta alas? Yllättävää sinänsä, että myös aluepoliittisesti orientoitunut Keskustapuolue on valmis romuttamaan laadukkaan keskussairaalaverkostomme uskottavuutta. Vieläpä vailla minkäänlaista näyttöä suunniteltujen toimien tarpeellisuudesta.

Ville Väyrynen

Ville Väyrynen

Erikoislääkäri, Gastrokirurgi.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt