Presidentti Donald Trumpia vastustanut mielenosoitus Pittsburghissa. / Brendan Smialowski / AFP - LEHTIKUVA

Kerääkö rasistiksi syytetty Donald Trump vähemmistön ääniä?

Latinoista yli puolet on jo kauan kannattanut presidentin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Puerto Ricon kuvernööri Wanda Vázquez Garced on vastikään ilmaissut tukevansa Donald Trumpin uudelleenvalintaa ja kehottanut kaikkia latinoita äänestämään häntä ensi kuun vaaleissa. Garcedin mukaan Trumpin tulokset puhuvat puolestaan: hän on edistänyt latinoiden aineellista hyvinvointia enemmän kuin kukaan muu presidentti ja lisää samaa voi odottaa vastakin.

Garcedin kannanotto on viimeisin monista vastaavista, näennäisen yllättävistä tuenilmauksista. Neljä vuotta Trumpia on syytetty rasismista ja muukalaisvihamielisyydestä, mutta hänen kannatuksensa etnisten vähemmistöjen parissa on siitä huolimatta tasaisesti kasvanut. Varsinkin se on kasvanut rasisminvastaisten mielenosoitusten ja mellakoiden jatkuessa.

Nyt pari viikkoa ennen vaalipäivää ollaankin tilanteessa, jossa mustista, latinoista ja Yhdysvaltain pienestä muslimiväestöstä – joko yhdessä tai yksinään – voi jopa tulla vaalit lopulta Trumpin eduksi ratkaisseet äänestäjäryhmät. Tuollaista hyvin mahdollista käännettä olisi niiden hyvin vaikea selittää, jotka viimeiset neljä vuotta ovat levittäneet narratiivia Trumpin rasismista.

Joe Biden johtaa vähemmistöissä mutta edeltäjiään ohuemmin

Mutta tutkimusten mukaan Trumpia aikoo mustista äänestää nyt 24% siinä missä neljä vuotta sitten näin teki vain kahdeksan prosenttiä. Latinoista häntä äänesti tuolloin 26% ja aikoo nyt äänestää 32%. Edelleen kannattaa kummankin ryhmän selvä enemmistö demokraattien Joe Bidenia, mutta hän ei yllä lähellekään Hillary Clintonin kannatuslukuja neljä vuotta sitten – saati sitten Barack Obaman kannatusta vuosina 2008 ja 2012.

Hyvin tiukassa ja tasaväkisessä kisassa juuri tällaiset suhteeellisesti pienetkin siirtymät äänestyskäyttäytymisessä voivat olla ratkaisevia. Ne ovat nyt jopa todennäköisiä, sillä tutkimusten mukaan etnisten vähemmistöjen kasvava tuki Trumpille ei suinkaan ole yhtäkkistä, hetkellistä tai häilyvää. Kehityskulku on alkanut jo kauan sitten.

Esimerkiksi latinoista on 58% jo kauan kannattanut muun muassa Trumpin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Puolet heistä haluaisi jopa Trumpin politiikkaakin tiukempaa maahanmuuttolinjaa. Koronakriisin aikana heistä miltei seitsemän kymmenestä on halunnut lopettaa käytännössä kaiken maahanmuuton, ja kuusi kymmenestä haluaa käyttää asevoimia keväästä jatkuneen mellakoinnin tukahduttamiseen.

Kaikista amerikkalaisista enää 43% kannattaa mielenosoituksista mellakoiksi muuttunutta rasisminvastaista liikehdintää, latinoista vain 44% ja valkoihoisista ainoastaan 36%. Mustien parissa mielenosoituksia tukee edelleenkin kuusi kymmenestä, mutta tässäkin on kevään jälkeen tapahtunut laskua parinkymmenen yksikön verran. Samanaikaisesti on Trumpin toimiin tyytyväisten mustien määrä noussut jo yli 40%:iin.

Muslimit arvokonservatiiveja

Vastaavaa voi sanoa myös Yhdysvaltain sinänsä pienestä muslimiväestöstä. Tutkimusten mukaan muslimit ovat miltei yhtä tyytyväisiä Trumpin toimintaan kuin hänen kaikista vankimmat tukijansa, herätyskristilliset protestantit. Sitten vuoden 2016 hänen kannatuksensa muslimiyhteisössä on kaksinkertaistunut, ja nyt häntä kannattaa sen jäsenistä 30%.

Päällimmäisiä syitä tälle kannatuksen kasvulle ovat Trumpin toiminta uskonvapauden edistämiseksi ja hänen arvokonservatiivinen agendansa. Näistä molemmista muslimit ovat samaa mieltä kristillisen oikeiston kanssa – ja täysin eri linjoilla kuin Trumpia haastavat demokraatit. Sääntö pätee myös latinojen ja mustien enemmistöön.

Mikään näistä kolmesta ryhmästä ei suinkaan äänestä vain oman etnisyytensä pohjalta. Kunkin enemmistö on arvokonservatiivista ja kasvavasti myös talouskonservatiivista, korostuneesti lain ja järjestyksen kannattajia ja valkoisia suuremmassa määrin Yhdysvaltain erityislaatuisuuteen ja amerikkalaiseen unelmaan uskovia.

Nimenomaan tämän takia voivat etniset ja uskonnolliset vähemmistöt yllättää tämän vuoden vaaleissa. Ainakin pidemmällä aikavälillä ne tulevat rikkomaan stereotypian itsestään jotenkin automaattisina demokraattien kannattajakuntina.

 

Markku Ruotsila

Kirjoittaja on Yhdysvaltain ja Ison-Britannian historian dosentti Tampereen yliopistolla. 

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt