Venäjä on edelleen keskeisin Suomen toimintaympäristöön vaikuttava toimija, arvioi puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen.
– Venäjä on viimeisen vuosikymmenen aikana modernisoinut asevoimiaan myös meidän lähialueillamme. Sen lisäksi Venäjä on osoittanut kykynsä käyttää koordinoidusti laajaa keinovalikoimaa, jossa sotilaallisella voimalla on edelleen keskeinen osa, hän sanoi.
Kenraali Kivinen puhui keskiviikkona Paasikivi-Seuran kokouksessa, jossa käsiteltiin Suomen turvallisuusympäristöä ja puolustuskyvyn kehittämistä.
Hän korostaa, että Nato on vakiinnuttanut läsnäoloaan Baltian maissa ja Puolassa ja kaikki lähialueiden maat ovat kasvattaneet puolustusbudjettejaan sekä panostaneet asevoimiensa suorituskyvyn kehittämiseen.
– Tämä kilpailuasetelma näkyy myös lähiympäristössämme ja luo jännitteitä. Tähän asetelmaan ei ole nähtävissä muutosta, Kivinen sanoi
– Tässä asetelmassa kokoonsa nähden sotilaallisesti vahva ja sotilaallisesti liittoutumaton Suomi on vakauttava tekijä alueella.
Hänen mukaansa Pohjois-Euroopan alueella on kolme sotilasstrategisesti tärkeää aluetta: Itämeren alue, pohjoinen alue ja merialue Grönlannin, Islannin ja Iso-Britannian välillä eli niin sanottu GIUK-kapeikko.
– Sotilaallisesti nämä kolme aluetta muodostavat yhden kokonaisuuden. Se tarkoittaa sitä, että mikä tahansa sotilaallinen tapahtuma yhdellä alueella vaikuttaa muiden alueiden sotilaalliseen tilanteeseen.
– Sotilaallinen toiminta on kaikilla näillä kolmella alueella aktiivista.
Kivisen mukaan Suomen turvallisuuden kannalta on myös huomionarvoista, että Suomi sijaitsee kahden valtapiirin rajalla.
– Tarkoitan tässä EU:n ulkorajaa ja Venäjää. Myös Naton ja Venäjän rajat kohtaavat Suomen pohjois- ja eteläpuolella.
”Oltava valmius toimia”
Kivinen viittasi tuoreeseen puolustusselontekoon, jossa on analysoitu Suomen puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä.
– Kuten puolustusselonteossa todetaan, meillä tulee olla valmius toimia niin laaja-alaista vaikuttamista kuin suoria sotilaallisia toimia vastaan.
Hänen mielestään perinteinen kokonaisturvallisuuskonsepti on konseptuaalisesti edelleen hyvä vastine nykymaailman turvallisuusuhkien hallinnassa.
– Perusajatuksena on varautua yhteiskunnan kaikkien voimavarojen koordinoituun käyttöön kriisitilanteessa. Tätä konseptia pitää kuitenkin kehittää ajassa eläen.
– Omien havaintojeni mukaan eri viranomaisten yhteisen tilanneymmärryksen muodostamista sekä yhteistä suunnittelua ja toimeenpanokykyä voidaan edelleen parantaa.
Kivisen mukaan Suomen sotilaalliseen puolustamiseen tarvitaan sekä moderniin teknologiaan perustuvia järjestelmiä että asevelvollisuuteen perustuvaa laajaa reserviä.
