Ukrainalaisia sotilaita lähellä Mariupolia Itä-Ukrainassa. LEHTIKUVA/AFP

Kenraali: Ukrainan sotaa on seurattava Suomessa tarkoin

Asovanmeren konflikti on entisen esikuntapäällikön mukaan uusin siirto Venäjän pitkässä pelissä.

Vaikka Ukrainan asema on monessa suhteessa erilainen kuin Suomen, sitä, kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila kehottaa seuraamaan valppaasti, millaisin keinoin Venäjä pyrkii Ukrainaan vaikuttamaan.

– Venäjä käyttää Ukrainaa eräänlaisena laboratoriona, jossa testataan monenlaisia asioita taistelutekniikasta aina koko yhteiskuntaan hyvin kokonaisvaltaisesti kohdistuviin vaikuttamisen menetelmiin, Maavoimien esikuntapäällikön tehtävästä pari vuotta sitten reserviin siirtynyt Ala-Sankila sanoo Verkkouutisille.

– Ukrainan opetukset liittyvät erityisesti siihen, millaista poliittista ja sotilaallista keinovalikoimaa Venäjä siellä käyttää ja miten se erilaisia toimiaan yhdistelee, aikauttaa ja kohdentaa. Siinä ei ole opiksi otettavaa vain sotilaille, vaan koko suomalaiselle yhteiskunnalle, hän toteaa.

Venäjän toimintatapaa Ala-Sankila vertaa ohjauspöytään, jonka lukemattomia kytkimiä venäläiset säätelevät eri asentoihin sen mukaan, millaista vaikutusta he haluavat valitsemaansa kohteeseen kunakin hetkenä kohdistaa.

– Ei pidä juuttua ajattelemaan esimerkiksi niin, että kun Venäjä käytti Krimillä solutettuja erikoisjoukkoja, juuri tämä olisi se malli, joka toistuu myös mahdollisissa tulevissa kohteissa. Venäläiset ovat yleensä erittäin taitavia tunnistamaan potentiaalisten vastustajiensa heikkouksia ja vahvuuksia ja räätälöimään erilaisia vaihtoehtoisia vaikuttamistapoja niiden mukaisesti, hän sanoo.

– Ukraina on kouluesimerkki siitä, miten Venäjä hyödyntää keinovalikoimansa koko kirjoa. Kertšinsalmen laivastokonfliktia ei pitäisikään tarkastella jonakin erillisenä kriisinä, vaan osana Venäjän pitkää peliä Ukrainan hivuttamiseksi takaisin omaan etupiiriinsä.

Oppia myös muualta

Venäjän toimet Ukrainaa vastaan nousevat yhä uutisotsikoihin. Huomiota on Ala-Sankilan mukaan kuitenkin kiinnitettävä myös siihen, millaisia keinoja Venäjä käyttää muualla.

– Jos Venäjä kohdistaisi toimiansa Suomeen, ne eivät varmaankaan toistaisi muualla nähtyä kaavaa. Kaikkia niitä keinoja, joita Venäjä suunnitelmiinsa sisällyttää, testataan kuitenkin jossain. Siksi jokainen kriisi ja harjoitus on tärkeää analysoida erittäin tarkasti, hän sanoo.

Sotaharjoituksia arvioitaessa on useimmiten suhteellisen helppoa tehdä johtopäätöksiä siitä, kuinka joukkoja ja asejärjestelmiä on käytetty. Kun tarkastellaan ulkomaisia kriisejä, niissä sovellettujen erilaisten vaikutuskeinojen roolit voivat Ala-Sankilan mukaan kuitenkin usein jäädä epäselväksi.

Välillä myös jokin yksittäinen keino ylikorostuu, jolloin muut – todellisuudessa jopa keskeisemmät – keinot saattavat jäädä tarpeettoman vähäiselle huomiolle.

– Analyysia on tehtävä rauhallisesti ja huolella. Liian nopeisiin johtopäätöksiin olisi vaarallista sortua, hän painottaa.

Demokratiaa pitää puolustaa

Läntiset yhteiskunnat ovat kenraalimajuri Ala-Sankilan mielestä otollisia horjuttamistoimien kohteita.

– Venäjällä päätöksenteko on keskitetty siten, että kun jossain nähdään tilaisuus, johon kannattaa tarttua, se on mahdollista toteuttaa hyvin nopeasti. Läntisissä demokratioissa päätöksiä tehdään huomattavasti verkkaisemmin ja sillä saattaa jossakin tulevassa tilanteessa olla kohtalokkaita seurauksia, Ala-Sankila sanoo.

– Se on kuitenkin hinta, joka meidän on hyvästä demokraattisesta järjestelmästämme maksettava. Se voi joutua uhatuksi, mutta sitä kannattaa myös kaikin keinoin puolustaa.

Jotta uhkaan kyetään vastaamaan, tarvitaan Ala-Sankilan mukaan intensiivistä harjoittelua.

– Erilaisiin kriisiskenaarioihin varautuminen edellyttää ylimmän valtiojohdon ja keskeisten viranomaisten yhteistä, säännöllistä harjoitustoimintaa. On äärimmäisen tärkeää, että vakavassa tilanteessa on valmius toimia mahdollisimman nopeasti ja kitkattomasti. Harjoittelun on oltava säännöllistä ja jatkuvaa, koska tilanteet muuttuvat ja henkilöt vaihtuvat, hän korostaa.

Suomessa on hänen mukaansa jo tähän mennessä nähty, että Venäjä kykenee informaatiovaikuttamisen keinoin muokkaamaan yleistä asenneilmapiiriä ja hämärtämään käsitystä siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu.

– On olemassa viitteitä siitä, että myös eräät vaikutusvaltaa omaavat henkilöt lankeavat tähän ansaan ja päätyvät kaiuttamaan juuri sellaista viestiä, jota Venäjä haluaakin heidän toistavan, Ala-Sankila toteaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt