Neuvostoliiton Su-24-rynnäkkökoneet olivat valmiudessa Itä-Saksassa harjoituksen takia. USN

Kenraali pelasti ydinsodalta – kertoo nyt postuumisti ensi kertaa

Maailma kävi vuonna 1983 vielä lähempänä ydintuhoa kuin luultiin.

Mitä olisikaan tapahtunut sinä päivänä marraskuussa 1983, jos olisimme ryhtyneet kokoamaan joukkoja varotoimena sen sijaan, että jäimme odottamaan lisätietoja?

Näin kysyi Yhdysvaltain ilmavoimien kenraaliluutnantti Leonard Perroots loppuraportti-kirjeessä, jonka hän kirjoitti vuonna 1989 juuri ennen eläköitymistään Yhdysvaltain asevoimien tiedustelu DIA:n johdosta.

Perroots oli marraskuussa 1983 mukana johtamassa NATO:n Able Archer -sotaharjoitusta. Juri Andropovin vainoharhainen KGB oli tuolloin vakuuttunut siitä, että NATO aikoo aloittaa harjoituksen varjolla massiivisen hyökkäyksen Neuvostoliittoa ja sen liittolaisia vastaan. Totuus Moskovan paniikista paljastui lännessä vasta 1990-luvun alussa.

Julkisuudessa maailman hiuskarvan päähän ydinsodasta vieneistä hetkistä saatiin tietoa vielä myöhemmin. Esimerkiksi vuonna 2015 julkaistuista asiakirjoista paljastui, että ydinsota vältettiin käytännössä sen ansiosta, että Perroots ja muu Able Archer -johto päätti olla tekemättä mitään, vaikka Neuvostoliiton havaittiin valmistautuvan vastaiskuihin.

Kohtalokkaita hetkiä valottava Perrootsin vuoden 1989 raportti on eräs useista aiemmin julkaisemattomista asiakirjoista, jotka valottavat marraskuun 1983 kohtalokkaita hetkiä. Asiakirjat kuuluvat Yhdysvaltojen ulkoministeriön Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton suhteita vuosina 1983-1985 käsittelevään julkaisukokoelmaan. Able Archeria käsittelevää materiaalia on kerännyt tähän Yhdysvaltain George Washington Universityn National Security Archive.

Verkkouutiset on kertonut aiemmin muun muassa tässä jutussa asiakirjapaljastuksista, jotka kertovat, miten lähellä ydinsotaa tuolloin todellisuudessa käytiin.

”Tartuin monia rintapielestä”

Leonard Perroots kuoli vuonna 2017 83-vuotiaana. Hän ehti nauttia viimeisinä vuosinaan tunnustusta miehenä, joka oli avainroolissa ydinsodan estämisessä.

Nyt julkaistut asiakirjat kuvastavat, kuinka Perroots pyrki väsymättä selvittämään marraskuussa 1983 tapahtuneita virheitä.

Leonard H. Perroots. USAF

Asiakirjojen joukossa on Perrootsin tuolloin salainen kirje Yhdysvaltain tiedustelujohdolle vuodelta 1989. Siinä eläköityvä kenraali kertaa Able Archerin tapahtumia ja päätöstään suositella, ettei havaittuihin Neuvostoliiton joukkojen sotavalmisteluihin reagoida tavallisten käytäntöjen mukaan.

Perroots kertoo saarnanneensa harjoitusta seuranneiden puolen vuoden ajan tapahtuneesta aina kun hän sai siihen tilaisuuden, ja kuvailee ”tarttuneensa monia rintapielestä”.

– Ongelmamme oli, että meillä oli joitakin äärimmäisen salaisia tiedustelutodisteita mahdollisesti katastrofaalisesta tilanteesta, joka ei lopulta koskaan toteutunut. Päättäjien oli aina vaikea uskoa, että Neuvostoliitto olisi voinut reagoida mitenkään vakavasti niinkin ”hyväntahtoiseen” harjoitukseen kuin Able Archer. Vaikutelma saattoi kuitenkin olla tyystin erilainen Neuvostoliiton näkökulmasta. Meidän kaikkien oli hyvin vaikea käsittää sitä, mutta Oleg Gordievskin raportit alkoivat maalata jossain määrin kauhistuttavamman näkökulman, kun niitä alkoi tulla syksyllä 1985.

KGB-eversti Oleg Gordievski oli kylmän sodan merkittävimpiä vakoojia. Hän loikkasi Britannian tiedustelupalvelu MI6:n kaksoisagentiksi 1970-luvulla, eteni lopulta KGB:n Lontoon aseman päälliköksi ja vakoili lännelle vuoteen 1985 asti.

Leonard Perroots toimi DIA:n johtajana, kun Gordievskin tietoja alkoi tulla. Vaikka vakooja kertoikin neuvostotiedustelun kuumeisista pyrkimyksistä saada tietoja, jotka vahvistaisivat huolen tulevasta lännen yllätyshyökkäyksestä, ei hänkään Perrootsin mukaan tiennyt, että Neuvostoliitto oli ilmeisesti vähällä lähteä sotaan harjoituksen aikana.

DIA:n väistyvä johtaja soimaa kirjeensä lopuksi Yhdysvaltain tiedusteluyhteisöä siitä, ettei vuoden 1983 virhearviointia koskaan kunnolla selvitetty.

– Uudestaan ja uudestaan on tultu siihen lopputulokseen, että jos päällä olisi ollut todellinen hälytys, olisimme huomanneet sen, mutta tämä voi olla silkkaa toiveajattelua. Ei ole selvää, että etsimme tietoa tarpeeksi kovaa tai laajalti. On epäselvää, kuinka lähellä sotaa todella kävimme – tai oliko se lainkaan mahdollista, Perroots arvioi.

Kirjeen päättävä kysymys on kuitenkin piinaava.

– Mitä olisikaan tapahtunut sinä päivänä marraskuussa 1983, jos olisimme ryhtyneet kokoamaan joukkoja varotoimena sen sijaan, että jäimme odottamaan lisätietoja?

LUE MYÖS:
Hän pelasti suurvallat ydinsodan partaalta – huippusalainen raportti paljastaa (VU 27.10.2015)
”3. marraskuuta – ORANGEn joukot ylittävät Suomen rajan”: Hyytävä dokumentti ydinsodan partaalta (VU 7.11.2013)

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt