Hallituksen budjettiriihessään linjaamat talous- ja ilmastopoliittiset ratkaisut ovat Kemianteollisuus ry:n mielestä oikeansuuntaisia.
– Velka voidaan maksaa kasvulla vain, jos Suomesta tehdään yrityksille ja investoinneille houkutteleva ympäristö, järjestö toteaa.
Teollisuuden käyttämän sähkön kokonaiskustannus säilyy nyt esitetyillä linjauksilla suunnilleen entisellä tasollaan, kunhan valmisteluun jäävät asiat saadaan ratkaistua teollisuuden kannalta investointiympäristön houkuttelevuutta edistävällä tavalla.
− Suomen kannalta on olennaista se, minne investoinnit suuntautuvat ja missä uudet teknologiat otetaan käyttöön. Tässä päästöttömän sähkön kokonaiskäyttökustannukset ovat olennainen tekijä, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto sanoo.
− Miljardi-investoinnit vihreään talouteen eivät synny ilman nykyisen liiketoiminnan vahvaa kassavirtaa. Siksi kannattaa katsoa paitsi horisonttiin myös pitää huolta tämän päivän toimintaympäristön kilpailukykyisyydestä ja kestävien ratkaisujen kysynnästä. Biopolttoaineiden verotus on tästä hyvä esimerkki, Aalto huomauttaa.
Hallituksen budjettiriihessä linjaamat työllisyystoimet jäävät vaisuiksi ja todellisuudessa kauas jopa ilmoitetusta
31[nbsp]000–36[nbsp]000 työpaikan tavoitteesta.
– Mikä on esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämisen hinta julkiselle taloudelle suhteessa mahdollisesti syntyviin työpaikkoihin? Työllisyyttä lisäävien uudistusten aika on kuitenkin nyt ja fakta on se, että yksityiselle sektorille syntyvillä työpaikoilla maksetaan jättimäiseksi paisuvaa julkista velkaa, Aalto sanoo.
Hänen mukaansa koronakriisi peittää alleen Suomen isot rakenteelliset ongelmat, eikä sen varjolla pitäisi lykätä välttämättömiä uudistuksia tai lisätä työllistämisen kynnystä ja kustannuksia.
− Tässä tilanteessa pitäisi ottaa käyttöön kaikki työllisyyttä yksityisellä sektorilla edistävät toimet ja laittaa jäihin ne työlainsäädäntöhankkeet, jotka nostavat kustannuksia, lisäävät byrokratiaa sekä työllistämiskynnystä tai heikentävät työllisyyttä. Työllisyystoimien valmistelun siirtäminen työmarkkinatoimijoille ei saa johtaa ajan peluuseen vaan, mikäli konkreettisia työllisyysvaikutteisia toimia ei synny, hallituksen on tarvittaessa otettava vastuu päätöksistä, Aalto sanoo.
Hänen mukaansa paikallisessa sopimisessa on iso potentiaali yritysten kilpailukyvyn parantamisen ja työllisyyden näkökulmasta.
– On tärkeää, että työlainsäädäntöä perataan paikallisen sopimisen mahdollisuuksien edistämiseksi entisestään.
− Arviot Suomen julkaisen talouden velkaantumisesta ja investointitason laskusta ovat erittäin huolestuttavia. Epävarmuus tulevista lisämaksuista ja kasvavista veroista lisäävät investointilaskelmien tuottovaatimusta. Tavoitteena pitäisi olla Suomen vetovoima ja kilpailukykyisyys, yritysten, pääoman ja osaajien houkuttelu Suomeen, Mika Aalto summaa.
