Kemianteollisuus on ollut koronakeväänä Suomen tavaraviennin suurin yksittäinen toimiala. Tammi-maaliskuussa kemianteollisuudenkin vienti laski seitsemän prosenttia ja oli 2,8 miljardia.
Tammi-helmikuun pudotuksen jälkeen maaliskuu yllättäen palautui edellisvuoden tasolle. Kasvua oli helmikuuhun verrattuna kaikissa päätuoteryhmissä ja vuodentakaiseen verrattuna erityisesti lääkkeissä.
Alkuvuonna nähtiin myös lähes kymmenyksen lasku alan liikevaihdossa. Alan kehitys on koronakriisin aikana ollut mollivoittoinen mutta kahtiajakoinen. Toukokuun lopussa tehdyn jäsenkyselyn mukaan yrityksistä 75 prosenttia ennakoi koko vuoden liikevaihdon laskua ja toisaalta 16 prosenttia nousua verrattuna odotuksiin ennen koronakriisiä.
Elvytys suunnattava uutta kasvua tuoviin investointeihin
Kemianteollisuus on säilyttänyt pääomatasonsa koko 2000-luvun ja investoi reilun miljardin vuodessa Suomeen. Vielä viime syksynä investointien arvioitiin kasvavan ja tiedossa myös on, että ilmastotavoitteet ja siirtymä kohti hiilineutraaliutta tulevat vaatimaan mittavia lisäinvestointeja.
Toukokuussa tehdyn jäsenkyselyn mukaan kolmasosa Kemianteollisuuden jäsenyrityksistä arvioi koronakriisin leikkaavan investointeja Suomeen seuraavan kolmen vuoden aikana.
– Arviot investointitason laskussa ovat erittäin huolestuttavia. Kysehän lopulta on siitä, miten vetovoimainen Suomi on teollisten investointien ja T&K-toiminnan näkökulmasta ja siitä, missä uudet teknologiat kannattaa ottaa käyttöön, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.
Hänen mukaansa tässä tilanteessa valtion tulee luoda yrityksille selkeä näkymä siitä, ettei investointilaskelmilta putoa pohja uusien maksujen tai kasvavien verojen muodossa.
– Julkista riskinjakoa tarvitaan uusien ilmastoteknologioiden toimivuuden osoittamiseen isossa mittakaavassa. Velkaelvytys tulee kohdentaa niin, että se tuo jatkossa kasvua ja työpaikkoja ja luo rahoituspohjan vahvistamisen kautta edellytykset hyvinvointivaltion tulevaisuudelle, Aalto toteaa.
