Kuvakaappaus otakantaa.fi-verkkosivusta kellojen siirtelyn lopettamisesta. LEHTIKUVA

Kellojen siirtelyn luopumisella vankka kannatus

Liikenne- ja viestintäministeriö sai yhteensä 24 lausuntoa kellojen siirtelyn lopettamiseen liittyvällä lausuntokierroksella.

Kaikki lausunnonantajat kannattivat kellojen siirtelystä luopumista.

Pysyvää talviaikaa kannatettiin ihmisten terveyteen ja unirytmiin liittyvillä syillä. Talviaikaa kannatettiin myös erityisesti aloilla, joilla työt tyypillisesti alkavat aikaisin aamulla. Pysyvää talviaikaa pidettiin parempana myös arvopaperimarkkinoiden toimivuuden kannalta.

Pysyvää kesäaikaa kannattavissa lausunnoissa korostuivat valoisien iltojen myönteinen vaikutus liikenteen turvallisuuteen ja töiden jälkeen ulkoilmassa tapahtuvan liikunnan ja urheilun harrastamiseen.

Useimmissa lausunnoissa ei otettu erityisesti kantaa kummankaan aikavyöhykkeen puolesta. Joissakin lausunnoissa tuotiin esiin, että aikavyöhykkeen sovittaminen naapurimaiden kanssa on tärkeätä.

Otakantaa.fi-palvelussa järjestetyn kyselyn avointen vastausten vahva yhteinen kanta oli tuki kellojen siirtelyn lopettamiselle. Kaksi kertaa vuodessa tapahtuva siirtely nähtiin turhana ja hyvinvoinnille haitallisena.

Vastauksissa eniten esiintyneet sanat liittyivät valon määrään arjessa. Sekä pysyvään talvi- että kesäaikaan siirtymistä perusteltiin eniten valoisuudella, etenkin talviaamuisin (pysyvä talviaika) ja talvi-iltaisin (pysyvä kesäaika). Monissa vastauksissa korostettiin kellojen siirtelyn vaikutusta työssä käyvien ihmisten näkökulmasta eli valoa kaivattiin ennen työtä ja töiden jälkeen.

Kesäajan kannattajien perusteluissa iltojen valoisuutta pidettiin tärkeänä harrastusten, hyvinvoinnin sekä lasten ja perheiden kannalta. Talviajan kannattajat toivat esille selvästi enemmän terveyteen liittyviä perusteluja mielipiteen valinnalle.

Vastausten perusteluissa oli lisäksi usein toive, että ratkaisu luodaan yhteistyönä naapurimaiden kanssa.

Otakantaa-kyselyssä annettiin yhteensä melkein 680 000 vastausta. Avoimia vastauksia annettiin lähes 360 000. Näistä vastauksista noin 250 000 vastausta oli jätetty koneellisesti.

Ennen analyysiä koneellisesti annetut vastaukset poistettiin ja analysoitavien vastausten määrä oli hieman alle 110 000 vastausta. Koneellisesti annetut vastaukset pystyttiin tunnistamaan niiden rakenteesta. Avointen vastausten tarkastelun yhteydessä oikeusministeriö havaitsi, että ns. bottivastausten määrä oli koko kyselyn aineistossa jonkin verran aiemmin havaittua suurempi. Ministeriön analyysin mukaan tällä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta kyselyn tuloksiin.

Ehdotuksen käsittelyä jatketaan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa Romanian puheenjohtajakaudella ensi vuoden puolella. Kansallisesti Suomi ei voi päättää kellojen siirtelystä luopumisesta, vaan asiasta on päätettävä EU:ssa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt