Kelan Olli Kangas perustulokeskustelusta: Kuin rinnastaisi kissan tiikeriin

Perustulokokeilua johtavan Olli Kankaan mukaan Pohjoismaisen sosiaaliturvajärjestelmän on vaikea pysyä monimuotoisten perhemallien ja muuttuvan työelämän vauhdissa.

Perustulokokeilua vetävän Kelan yhteiskuntasuhteiden johtajan, professori Olli Kankaan mukaan perustulosta käytävä keskustelu on yksinkertaistavaa.

– Jos perustuloa ei tarkasti määritellä, kiistely perustulosta on samaa kuin kiisteltäisiin, sopiiko kissaeläin lemmikiksi eikä määriteltäisi, onko kyse maatiaiskissasta vai tiikeristä, Kangas sanoo Verkkouutisille.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki kritisoi tiistaina perustuloa ja sanoi sen muun muassa alentavan työllisyysastetta verrattuna järjestelmään, joka velvoittaa ja kannustaa työnhakuun.

Kankaan mielestä Hetemäen argumentteja voi kritisoida siitä, että ne esittävät perustulon yhtenäisenä mallina. Todellisuudessa perustulo voidaan rakentaa monella tavalla, eikä perustulolle ole olemassa universaalia määritelmää.

Kangas nostaa esiin yhden perustulon vankimman puolustajan, belgialaisen professorin Philippe Van Parijsin ajatukset, joiden mukaan perustulon ei välttämättä tarvitse olla yhtä suuri kaikille tai sama koko maan alueella, ja siihen voidaan yhdistää myös velvoittavia elementtejä.

– Samalla tapaa monet perustulon puolustajat puhuvat aika yksinkertaistaen eivätkä he kovin tarkkaan määrittele sitä, mistä puhutaan, vaan perustulo nähdään ratkaisuna kaikkiin ongelmiin.

Tukien yhdistäminen harkintaan

Olli Kankaan mukaan hänellä itsellään ei ole kantaa perustulon puolesta tai sitä vastaan. Sen sijaan Kangas harkitsisi ainakin nykyisten sosiaaliturvamuotojen yhdistämistä. Martti Hetemäen mielestä taas ”parin yleisen etuuden yhdistäminen perustuloksi ei yksinkertaistaisi järjestelmää ratkaisevasti”.

– Mitä enemmän syyperusteisuus samalla vähenisi, sitä enemmän syntyisi väliinputoamisia, jos etuusmenot eivät kokonaisuutena saisi kasvaa nykyisestä, Hetemäki arvioi.

Kangas on Hetemäen väitteestä eri mieltä. Hän sanoo, että esimerkiksi peruspäiväraha, työmarkkinatuki, sairausvakuutuksen vähimmäispäiväraha ja kuntoutuksen vähimmäispäiväraha voitaisiin yhdistää. Kankaan mukaan tukien yhdistäminen päinvastoin vähentäisi väliinputoamisia.

– Jos näitä yhdistettäisiin, se helpottaisi niiden ihmisten elämää, jotka tukien varassa ovat, ja toisaalta vähentäisi byrokratiaa. Sitä ei perustuloksi tarvitsisi kutsua eikä se perustulo olisikaan, ja siihen voitaisiin tuoda erilaisia velvoittavia elementtejä, hän pohtii.

Pohjoismainen järjestelmä vaikeuksissa

Martti Hetemäki kehuu Pohjoismaista sosiaaliturvaa siitä, että se pyrkii ottamaan huomioon ihmisten tilanteiden erilaisuudet. Hetemäen mukaan tämä väistämättä monimutkaistaa järjestelmiä.

Olli Kangas suhtautuu epäileväisemmin Pohjoismaisen järjestelmän kykyyn huomioida ihmisten erilaiset elämäntilanteet.

– Ihmisten elämä individualisoituneessa maailmassa alkaa olla jo niin monimutkaista, että ei edes Pohjoismainen järjestelmä sitä pysty mallittamaan.

Hänen mukaansa esimerkiksi perhemallit ovat nykyään monimuotoisempia ja individualistisempia kuin 1950–80-luvuilla, jolloin Kelan etuuksia on pääasiassa rakennettu. Myös työelämä ja työn luonne ovat muuttuneet, ja nykypäivän sosiaaliturvajärjestelmän pitäisi tunnistaa myös freelance-työn yleistymisen sekä alustatalouden tuomat muutokset. Kangas huomauttaa, että Pohjoismaissa esimerkiksi yksityisyrittäjien sosiaaliturva on huonompi kuin palkansaajien.

– Perherakenteet ovat muuttuneet hirveän vahvasti. Jos miettii vaikkapa asumistukea ja sitä, kenen tulot siinä pitäisi ottaa huomioon. Se on hankalaa, sillä meillä on nykyään hyvin monimuotoisia perherakenteita, joita ei ole osattu aikanaan ajatella.

– Hetemäki antaa kenties liian hyvän kuvan Pohjoismaisen mallin toimivuudesta. Maailma muuttuu ja sosiaalipolitiikka on aina muuttunut maailman muuttuessa.

Kankaan mukaan vuoden 2018 alusta voimaan astuvaksi suunniteltua työttömyysturvan niin sanottua aktiivimallia kannattaisi kokeilla ennen sen käyttöön ottamista.

– Aktiivimalli voi toimia mutta olla toimimattakin. Se on byrokraattinen, kankea ja voi tulla kalliiksi ja voi osoittautua tehottomaksi. Sen toimivuutta kannattaisi hyvässä kenttäkokeessa kokeilla, ennen kuin mennään implementoimaan kaikille työttömille.

Samoin hän toivoo osallistavan sosiaaliturvan kokeilua sekä perustulokokeilun laajentamista siten, että verotus otetaan mukaan.

– Jos hallitus nyt ihan vakavasti haluaa perustuloasiaa tutkia, niin kannattaisi esimerkiksi vuonna 2019, kun meillä on tulorekisteri, selvittää negatiivisen tuloveron vaikutuksia, Kangas sanoo.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt