Verkkouutiset

Kela vastaa arvosteluun kilpailuttamisesta

Suomen Kuntoutusyrittäjät kritisoi maanantaina voimakkaasti Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutusta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kela haluaa korjata joitakin Kuntoutusyrittäjien väitteitä, jotka liittyvät Kelan käyttämiin laatuvaatimuksiin ja selvittää, miten päätökset kilpailutuksessa tehtiin. Kilpailutuksessa oli mukana sekä ryhmä- että yksilöterapiat, joista yksilöterapioiden kilpailuttamisen osuus on saanut eniten kritiikkiä.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioita saa Kelasta yhteensä noin 30[nbsp]000 asiakasta. Edellisessä tarjouskilpailuissa jätettiin yhteensä 4[nbsp]238 tarjousta, joista 3[nbsp]125 hyväksyttiin.

Vuodenvaihteessa 2018–2019 osalla vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaista kymmenellä prosentilla eli noin 3[nbsp]500 henkilöllä vaihtui palveluntuottaja. Kelan mukaan heistä lähes tuhat on saanut suorahankintapäätöksen, mikä tarkoittaa sitä, että palveluntuottaja ei vaihtunut.

Kela kertoo, että yksilöterapioissa päätöksenteon perusteena on käytetty niin sanottua kokonaistaloudellisen edullisuuden hinta-laatusuhdetta. Siinä hinnan painoarvo on 80 prosenttia ja laadun 20 prosenttia. Kuntoutusyrittäjien tätä kilpailutuksen perusongelmana. Yrittäjien mukaan tämä oli ensimmäinen kerta, jolloin laadun merkitys asetettiin näin alas.

Kelan mukaan vähimmäislaatuvaatimuksia on kuitenkin tiukennettu edellisestä kilpailutuksesta, joten käytännössä laadun painoarvo on tässäkin hankinnassa ollut suurempi kuin 20 prosenttia. Vähimmäislaatuvaatimukset ovat siis kaikille pakollisia.

Hankintapäällikkö Hannamaija Haiminen Kelasta toteaa, että kukin tarjouspyyntö on sisältänyt terapiapalvelukuvauksen, jossa on yksityiskohtaisesti kuvattu terapian vaatimukset. Lisäksi palvelukuvauksessa on kuvattu, kuinka hyvään kuntoutuskäytäntöön perustuva ja asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottava laadukas terapia pitää toteuttaa.

– Palvelukuvauksessa esitettyjen ja kaikille palveluntarjoajille pakollisten vähimmäislaatuvaatimusten lisäksi hankinnassa on otettu huomioon myös se, jos terapeutin koulutus tai työkokemus ylittää Kelan vähimmäisvaatimukset. Lisäksi fysioterapiassa arvioitiin myös toimipisteen laatua.

Kelan mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että ”puitejärjestelyyn valitaan hinta-laatusuhteen perusteella määräytyvässä etusijajärjestyksessä niin monta tarjoajaa kuin on tarpeen hankinta-alueen terapiapalvelujen kysynnän täyttämiseksi ja kuntoutujien valinnanvapauden turvaamiseksi”. Lisäksi kerrottiin, kuinka monta tarjoajaa kutakin kuntaa kohden vähintään valitaan.

Esimerkiksi fysioterapiassa on Kelan mukaan valittu vähintään kolme palveluntarjoajaa kuntaa kohden. Tämän lisäksi puitejärjestelyyn on voitu valita myös kilpailussa alemmalle sijalle sijoittuneita tarjoajia, jos se on maantieteellisen kattavuuden tai kuntakohtaisen asiakastarpeen täyttämisen vuoksi tarpeen. Ruotsin kielellä tarjottavissa palveluissa on voitu valita alemmalla sijalla olevia tarjoajia, jotta ruotsinkieliset palvelut saadaan turvattua.

– Olemme jatkaneet kilpailutuksen jälkeen vuoropuhelua järjestöjen, palveluntuottajien ja asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteenamme on hyvä yhteistyö yhteisten asiakkaidemme parhaaksi, Hannamaija Haiminen sanoo.

LUE MYÖS: Synkkä saldo Kelan kilpailutuksesta

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)