Palvelualojen työnantajat Palta vaatii päätöksiä konkreettisista työllisyystoimista hallituskauden puolivälin kehysriihestä huhtikuussa. Lisäksi panostuksia tarvitaan vientiin, tutkimus- ja kehitysinvestointeihin sekä liikenteen vähähiilisyyden edistämiseen, jotta Suomi nousee koronasta kasvukiriin.
– Suomen hallituksen tavoitteena on päättää toimenpiteistä, joilla saadaan 80[nbsp]000 työllistä lisää. Jo tehdyt päätökset jäävät kuitenkin kauas tästä, ja viimeistään huhtikuun kehysriihestä tarvitaan vaikuttavia työllisyystoimia, Paltan työmarkkinajohtaja Minna Ääri sanoo.
Hänen mukaansa uudet työlliset syntyvät yksityisiin palveluihin. Koronakriisiä edeltäneinä neljänä vuotena alojen työllisyys kasvoi yhteensä yli 76[nbsp]000 henkilöllä.
Tänä vuonna Paltan edustamien yksityisten palvelualojen työllisyys nousee Paltan ennusteen mukaan yhteensä 5[nbsp]000 työllisellä koronasta huolimatta.
Näkymät ovat kuitenkin kaksijakoiset. Esimerkiksi liikenteen ja logistiikan toimialalta odotetaan katoavan 9[nbsp]000 työpaikkaa pääasiassa henkilöliikenteestä, mutta yritys- ja asiantuntijapalveluihin ennustetaan jopa 10[nbsp]000 työllisen kasvua.
– Palveluiden elpyessä koronakriisistä pula osaavasta työvoimasta nousee nopeasti ongelmaksi. Suomen tulee tavoitella työperäisen maahanmuuton reipasta lisäämistä muun muassa lupaprosesseja sujuvoittamalla. Lisäksi meidän kannattaa panostaa jo maassa olevien maahanmuuttajataustaisten työllisyysasteen nostoon tehostamalla maahanmuuttajien kielen oppimista, Ääri sanoo.
Suomeen tarvitaan työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatyöryhmän tuoreen arvion mukaan 100[nbsp]000 uutta ulkomaista osaajaa vuoteen 2030 mennessä.
Palveluyrityksissä merkittävin este ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiselle on kielitaidon puute. Jopa 61 prosenttia palvelualojen työnantajista ilmoittaa sen esteeksi ulkomaalaistaustaisen työvoiman hyödyntämiselle, selviää viime vuonna julkaistusta Palvelualojen osaajabarometrista.
Paltan mukaan nyt on myös tehtävä päätös ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisesta. Tuen enimmäiskestoa täytyy Paltan mukaan lyhentää ja tuen tasoa porrastaa siten, että se on työttömyyden alkaessa korkeampi ja laskee asteittain työttömyyden pidentyessä. Paikallista sopimista pitää edistää sekä lainsäädäntötasolla että työehtosopimusten kautta.
– On iso ongelma, että niin moni yritys jää tällä hetkellä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien ulkopuolelle. Paikallinen sopiminen tulee mahdollistaa myös järjestäytymättömissä yrityksissä sekä niissä järjestäytyneissä yrityksissä, joissa ei ole työehtosopimuksen edellyttämää luottamushenkilöä, Ääri korostaa.
Palveluiden vienti voidaan kaksinkertaistaa 60 miljardiin euroon
2000-luvulla viennin kasvusta kaksi kolmasosaa on tullut palveluista, ja palveluvienti kattaa kolmanneksen Suomen viennistä. Korona kuitenkin katkoi palveluviennin positiivisen kasvukäyrän rajusti, sillä viime vuoden aikana sen arvo laski jopa 16 prosenttia. Ennen koronakriisiä palveluiden vienti kasvoi keskimäärin jopa kahdeksan prosentin vuosivauhtia.
Vienti on kasvanut etenkin korkean osaamisen asiantuntijapalveluiden, digitalouden palveluiden ja ICT-palveluiden vetämänä. Näiden palveluiden markkinan kasvun odotetaan jatkuvan entistä vahvempana myös tulevaisuudessa muun muassa koronan tuoman digiloikan myötä, Paltan tuoreesta suhdannekatsauksesta selviää.
Suomen viennin kasvun ennakoidaan suuntautuvan jatkossa entistä voimakkaammin maailmantalouden kasvuvetureiden Kiinan ja Yhdysvaltojen suuntaan, joiden alusta- ja verkkokauppamarkkinoilla on merkittävä vientipotentiaali. Kiinan verkkokauppamarkkina on suurempi kuin Euroopan ja Yhdysvaltojen markkinat yhteensä.
– Hallituksen tulee kehysriihessä panostaa etenkin viennin keskeisiin kasvualueisiin. Nyt on oikea aika tehdä päätökset ja varata tarvittava rahoitus uudenlaiselle vientiohjelmalle, jonka avulla Suomi lisää vientiään muun muassa suurille globaaleille digialustoille ja jolla tavoitellaan palveluviennin kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Tästä hyötyisivät laajasti niin teollisuus- kuin palveluyritykset, jotka tarjoavat digitaalisia tuotteita ja palveluita, Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki sanoo.
Lisäksi keskeinen tarve on vahvistaa yritysten kannusteita t&k-toiminnan kasvattamiseen. Paltan mukaan Business Finlandin kautta myönnettävän tki-rahoituksen määrää pitää kasvattaa ja tukea sen avulla etenkin aineettoman pääoman kerryttämistä yrityksiin.
Vuoden alusta käyttöön otettu yritysten tutkimusyhteistyön lisäverohuojennus täytyy Paltan mielestä laajentaa koskemaan myös yritysten omaa t&k-toimintaa sekä ICT-investointeja.
– Nyt verohuojennus ei koske esimerkiksi yritysten omaa kehitystyötä digipalveluissa ja 5G:n mahdollisuuksien hyödyntämisessä, vaikka juuri ne ovat merkittäviä tulevaisuuden kasvualoja Suomelle, ja joissa laahaamme keskeisiä kilpailijamaitamme jäljessä. Meillä ei ole varaa jättää näitä kasvukirin paikkoja käyttämättä. Esimerkiksi Ruotsi panostaa tuottavuutta parantaviin investointeihin eli tutkimukseen, kehitykseen ja ICT:hen lähes tuplaten Suomeen verrattuna, Rauhamäki sanoo.
