Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kehys ei rajoita valmiuslain aikana – tuleville vuosille haetaan pelivaraa

Hallituksen päätös tulevaisuusinvestoinneista on edelleen voimassa, vaikka niiden rahoitus on sulanut pois.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi eilen keskiviikkona, että hallitus on päättänyt käynnistää poikkeusolojen mekanismin aktivoinnin.

Uusi poikkeusolojen mekanismi, joka aktivoituu ainoastaan vakavassa suhdannetaantumassa, kirjattiin Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaan.

Hallitusohjelmakirjauksen mukaan: ”Poikkeusolojen mekanismia käyttämällä voidaan vuosina 2020–2022 kohdentaa kehyksen estämättä yhteensä enintään 1 miljardi euroa, kuitenkin enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa, kertaluonteisiin menoihin.”

Hallitus on lisännyt koronakriisin aikana menoja huomattavasti enemmän kuin yhden miljardin verran, joten poikkeusolojen mekanismin merkitys on jäänyt epäselväksi.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander kertoo, että valmiuslain vuoksi valtiontalouden kehys ei ole tällä hetkellä voimassa.

– Valmiuslain myötä valtiontalouden menokehys ei ole tänä vuonna voimassa niin kuin se normaaliaikoina on. Poikkeusolojen mekanismin merkitys tulee relevantiksi sitten, kun akuutti poikkeustila päättyy eikä valmiuslaki ole enää voimassa, eli käytännössä vuosina 2021-2022, koska silloin kehys on taas lähtökohtaisesti voimassa, Mikko Spolander sanoo Verkkouutisille.

Poikkeusolojen mekanismilla haetaan siis pelivaraa vuosille 2021-2022.

Tutkimuslaitoksilta arviot toukokuun alkuun mennessä

Hallitusohjelman mukaan poikkeusolojen mekanismilla voidaan kohdentaa kertaluonteisiin menoihin yhteensä miljardi euroa, mutta vain 500 miljoonaa euroa vuodessa.

– Nyt mennään sen mukaisesti, mitä hallitusohjelmassa tästä mekanismista on sanottu, Mikko Spolander sanoo.

Valtiovarainministeriö on eilen keskiviikkona pyytänyt Suomen Pankkia, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosta (Etla), Palkansaajien tutkimuslaitosta (PT) ja Pellervon taloustutkimusta (PTT) laatimaan arvion suhdannetilanteesta ja poikkeuksellisten olojen määritelmän täyttymisestä. Arvioita odotetaan toukokuun alkuun mennessä, heti vapun jälkeen.

Kokonaisarvion pohjalta hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päättää poikkeuksellisten olojen määritelmän täyttymisestä ja mekanismin käyttöä koskevasta suosituksesta valtioneuvostolle, joka viime kädessä päättää mekanismin käytöstä.

Spolander kertoo, että valtiovarainministeriössä tehdään töitä sen eteen, mikä olisi mielekästä rahankäyttöä ja politiikkaa ulos koronakriisistä. Myös VTT Vesa Vihriälän professoriryhmä yrittää vastata tähän kysymykseen. Professoriryhmän työ valmistuu niin ikään vapuksi.

Spolanderin mukaan hallitus saattaa päättää poikkeusolojen mekanismilla vapautettavien varojen käytöstä jo toukokuussa kolmennen lisäbudjetin yhteydessä riippuen siitä, mille aikavälille lisäbudjetin toimia suunnitellaan.

– Poikkeusolojen mekanismin menot liittyvät siihen, mitä tapahtuu sitten, kun kriisin akuuttivaihe on ohi. Miten talous nostetaan kasvu-uralle täsmätoimilla, jotka kohdistuvat esimerkiksi kysynnän tukemiseen. Silloin puhutaan ajasta joskus syksyllä ja ensi vuonna.

Tulevaisuusinvestointien rahoitus suli

Spolander ei osaa sanoa, aikooko hallitus käyttää poikkeusolojen mekanismia tulevaisuusinvestointiensa rahoittamiseen.

– En osaa ottaa ollenkaan kantaa, mitä toimien sisältö mahdollisesti on. Se jää hallituksen päätettäväksi, Spolander vastaa.

Hallituksen tulevaisuusinvestoinnit oli tarkoitus rahoittaa myymällä valtion osakeomistusta ja muilla taseen tuotoilla. Koronakriisin myötä osakekurssit ovat kuitenkin romahtaneet.

– Toisessa lisätalousarviossa omaisuustuloarviota on tiputettu. Siinä mielessä lähtökohta tulevaisuusinvestointien rahoittamiselle on hyvin erilainen kuin hallitusohjelmassa tulevaisuusinvestoinneista päätettäessä.

Spolanderin mukaan ”jää nähtäväksi”, onko omaisuustuloissa enää mitään, mitä tulevaisuusinvestointeihin käyttää. Lisätalousarvion mukaan pörssikurssien voimakkaan laskun vuoksi vallitsevassa markkinatilanteessa osakemyynneistä ei ennakoida kertyvän tuloja.

Hallitus päätti viime syksyn budjettiriihessä kohdentaa yhteensä 1,4 miljardia euroa kertaluonteisiin tulevaisuusinvestointeihin. Näistä 750 miljoonaa sovittiin käytettäväksi tänä vuonna muun muassa ammatillisen koulutuksen opettajien sekä ohjaajien palkkaamiseen, perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan sekä Business Finlandin avustuksiin. Kaiken kaikkiaan hallitusohjelmassa sovittiin kolmen miljardin euron tulevaisuusinvestoinneista.

– Tämä syksyn päätös on edelleen voimassa, sitä ei ole peruttu, Spolander toteaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt